Nova 3 v 2 kk

Kuva: Elina Järvelä

sunnuntai 26.10.2008

Viimeviikolla käytiin leikkimässä rotikkapojan kanssa - jo oli taas mahtavaa olla isoa tyttöä. Nova ärsytti poikaa makoilemalla maassa - toinen koitti turhaan saada Novaa liikkeelle. Kun sitten liikuttiin, juostiin niin lujaa kuin omista jaloista pääsi - eihän se pieni pysynyt matkassa. Lopulta sitten kellittiin kuitenkin yhdessä.

Leikin jälkeen Nova pääsikin jäljelle. Taas otti takajäljen, tällä kerta oikealle... täytyi huutaa takaisin ja ohjata oikeaan suuntaan. Alussa oli pururadan ylitys, Nova selvitti sen hyvin. Oikein innolla paahtoi läpi, ja toisella puolella sai jäljen. Eksata kepistä meni kuitenkin yli, ja samoin hukkasi kulmaan pahasti jäljen. Taas "löysi" kepin ihan sivusta tulemalla... löysi kuitenkin. Lopun ajoi tarkasti ja ilmaisi tosi hyvin.

Kotona ollaan koitettu ottaa kaukkareita ruualle - ja ei suju! En tiedä mitä päässä liikkuu, mutta on taantunut ihan älyttömästi. Teputtelee eteenpäin, maahan römähtää... argh.

Eilen käytiin lenkkeilemässä Vaaruvuoressa, ja jo oli polulla ruuhkaa... paljon perheitä oli liikkeellä, samoin sienestäjiä. Nova ihmetteli kansanvaellusta mutta oli nenäilemättä useimpia vastaantulijoita.

Tänään käytiin Hiekkarinteellä ottamassa ihmisryhmään, juoksusta jättäviä, ja yksi hyvä eteenlähetys (jonka päätypalkan Nova sai nähdä). Eli taas ihan vaan kivaa puuhailua. Treenin jälkeen käveltiin harjulla, ja sekaan tehtiin yksi esineilmaisu (avain) vastatuuleen lyhyellä matkalla. Hirmuna on intoa etsintään, mutta avaimen kantaminen oli kamalaa.... Lenkin puolivälin jälkeen Nova vaikutti melko perässävedettävältä. Miten nyt pari viiden kilsan lenkkiä voi noin koville ottaa?

Iltalenkillä Nova taas esitti fiksun puolensa: tien laidassa oli pörrölangasta tehty lapanen. Nova kierteli ja kaarteli sitä kuin se olisi ollut pelottavakin otus... kun pyysin tuomaa, uskalsi viimein mennä riittävän lähelle ja silloin hokasi, ettei se olekaan mitään elävää. Lapasen omistajalle anteeksi kuolasta, mutta sillä oli tosi kiva leikkiä ;)

tiistai 28.10.2008

Eilen tehtiin lenkki Riihkaan; ala-aseman kautta huipulle ja sieltä kotiin. Kilometrejä ei ehkä kovin monta, mutta kyllä meinasi ylämäen kiipeäminen ottaa emännän voimille. Nova tessutteli mäen ilman ongelmia, mutta tasasilla osuuksilla tyttöä saikin vetää sen edestä mukana... eihän se kunto voi loppua kesken?!?

Illalla Erika kävi hieromassa, ja vasemman lavan päältä löytyi ihan uusi patti, joka tärisytti koko selkää. Lisäksi tyttö ihan vinkaisi kun Erika kokeili vasenta lapaa edestä. Omistuisuuksia.. etenkin patti on outo juttu. Noh, sille on nyt kotihoitona 5 min kauralämpöä iltaisin, 5 minuuttia pyörittelyä. Ainakaan tänään emäntä ei löytänyt pattia uudelleen. Niska sen sijaan lavasta ylöspäin oli huonosti käsiteltävissä. Nova ei ole taaskaan hierontaan mitenkään oireillut; tassuissa olisi kyllä vauhtia, vettä se ei juo ja kotona on tosi puuduttavan tylsää olla.

Juoksut... missä ne luuraa? Hierontojen piti jouduttaa niitä - kaikkea kanssa.

torstai 30.10.2008

Eilen sitten hierottiin uudestaan, ja emäntä vihdoin löysin pahkuran. Tai ainakin kuvitteli löytäneensä. Nova ei lainkaan pitänyt selän eikä niskan käsittelystä. Velmuili päällään ja yritti kääntyillä selälleen. Kylki ei kuitenkaan reagoinut ollenkaan samalla tavoin kuin Erikalle; olisikohan käytössä liian hennot otteet vai mitä.

Tänään lenkillä tassuissa oli kuitenkin normaalia enemmän potkua. Toki tyttöä sai huudella etenemään, mutta lenkkeily ei ollut samanlaista perässävetoa kuin aiemmin.

lauantai 1.11.2008

Torstain hieronnassa taas velmuili, mutta pattia ei löytynyt. Eilisiltana ei sitten hierottukaan.

Tänään vietettiin päivää pihalla haravoiden - Nova inventoi vanhoja luita ja nassutteli lumpioita. Ja tunki itseään lehtikasoihin. Pitäähän sitä omalla panoksellaan osallistua syystöihin.

Juoksuja ei näy eikä kuulu - mitä silloin tällöin kihnuttaa peräänsä. Mutta ei ole viimeiseen pariin viikkoon merkkaillut lenkeillä. Hajut kyllä kiinnostaisi senkin edestä.

maanantai 3.11.2008

Eilisiltaa vietettiin Miikun luona ja Nova osoitti hyvin vierastapojaan puklaamalla lattialle. Kahdesti. No, onneksi tekee muovimatolle, mistä puklut on helppo pyyhkiä. Sitten tyttö huilikin puolisen tuntia partsilla, mikä tuntui helpottavan oloa. Loppuillan sitten makoilikin jaloissa. Nova varmaan meinasi, että tarttee tätäkin tyttöä vähän huomioida.

Täänään iltapuhteeksi kokeiltiin osaako Nova kantaa reppua. Alkuun otti kahvan ihan hyvin suuhun, sai keksiä palkaksikin, mutta sitten iski epäusko. Piti vähän leikkiä repun hihnoilla, niin sitten uskaltautui uudestaan kokeilemaan. Kun viimein kantoi reppua pari askelta ihan itse, niin pääsi iltaruualle. Ehkä Nova vielä joskus osaa kantaa ostoskassinkin autosta sisälle? Tai sitten ei.

Ei juoksuja. Mutta Nova varmaan kävi päiväseltään lueskelemassa blogiaan, kun muisti taas tämän päivän reissuilla alkaa merkkailemaan ihan urakalla.

keskiviikko 5.11.2008

Kävi mielessä: kun viime valeraskaus oli huomattavasti aiempaa rajumpi, ehkä se (hormoonimyrsky) siirtää nyt juoksuja pykälän eteenpäin?

Tassuissa on virtaa vaikka muille jakaa. Tyttö ei meinaa mahoissaan pysyä kotiin tullessa tai lenkeille lähtiessä. Ja muutoinkin kotona kyttäilee perään.

Novalla on muuten joku kolmen vuoden uhmakausi menossa. Se on tullut jotenkin puolihuomaamatta, mutta tänään lenkillä emäntä tajusi kuinka paljon Nova pyrkii nuuskuttelemaan, jää väliin junnaamaan ettei liikuta ennen kuin ruohot on haisteltu joka puolelta, kuinka pissahätää esittämällä saa vielä lisäaikaa haisteluun... taitava tyttö. Täytyy ottaa tiukka linja lenkkeilyyn: nyt liikutaan eikä pysähdellä! Kotona "uhma" näkyy asioiden kerjäämisenä ja huomauttelemisena. Ruokaa laittaessa selän takana on poikkeuksetta yksi takapiru - vähintään lattialla makoilemassa ellei ihan suoraan suu ammollaan läähätä tuoksujen perään. Iltaisin ja aamuisinkin tyttö tulee tuuppimaan liikkeelle - tyttöä pitäisi rapsuttaa tai vielä mieluummin ruokkia. Tai vähintäänkin viedä lenkille.

maanantai 10.11.2008

Nova vietti loppuviikon Typyn ja Misun kanssa. Oli ollut vähän räyhäke... mikä ei lainkaan yllätä. Tassuissa on ollut menohaluja enemmän kuin pieni koira ehtii kuluttaa. Pihalla oli vietetty paljon aikaa luiden kanssa, ja sen kyllä huomasi kamalasta kakkahädästä, joka vaivasi Novaa maanantai-iltaan saakka.

Tämä päivä menikin sitten rauhassa - ei ylimääräistä kiirettä tai tohotusta lenkillä.

keskiviikko 12.11.2008

Nova kävi eilen herkuttelemassa isolla satsilla hirven luuta ja läskiä. Samat syömäbileet jatkuivat vielä omalla pihalla. Illalla tyttö vain röyhtäili eikä liikkunut sohvapöydän alta mihinkään suuntaan. Vielä aamulenkilläkään jalka ei tahtonut nousta, mutta tänään iltapäivästä vointi oli jo parempi. Käytiin ihan treenailemassa kirjaston parkkiksella. Otettiin muutama ohjattu ruualle lähetys. Ei meinannut hoksata - oli kai liian pimeää tai jotain. Jättäviin liikkeisiin ei opllut sellaista teräyyttä kuin toivoisi.

Palattiin sitten pihaan jatkamaan luubileitä. Tällä kertaa pätkällä selkärankaa. Näytti maistuvan.

sunnuntai 16.11.2008

Lauantaina käytiin metsässä kokeilemaas taas jäljestystä. Alkutreeni tuli Misun ja Typyn kanssa lenkkeillessä ja leikkiessä. Hetki autossa, ja sitten suorittamaan. Heli oli tallannut jäljen ja mukana kartanlukijana. Janaa eteni voimakkaasti vasemmalle (perusongelma) mutta kun pysäytin liinalla aina parin metrin päähän, jatkoi suoraan. Otti taas takajäljen (oikealle). Siitä on tullut joku ehdollistuminen.

Metsä oli helppoa, sammalta. Eka keppi löytyikin helposti. Siitä reitti jatkui sähkölinjan alle ruohikkoon, joka oli huomattavasti vaikeampaa. Lopulta uskalsi lähteä sinnekin jäljestämään. Paluu metsään olikin taas helpompi. Kulmat olivat melko hukassa sekä aukealla että metsässä. Mutta kun itse oli tarkkana eikä liikkunut turhan aikaisin, niin kyllä koirasta näkee milloin se jälki löytyy.

Mentiin kerran ojan ja kapean hiekkatien yli. Kohdan löytäminen oli epävarmaa, mutta itse haki jäljen tien toiselta puolelta. Toisella puolella kestikin sitten hetki löytää jälki, ja etenkin pitää se. Taas mentiin aukolle ja Nova alkoi jo mennä melko korkealla nenällä sieltä täältä haistellen. Keksittyminen alkoi loppua... metsässä oli vastassa kyrkähkö alamäki, jonka ajoi ilman ongelmia. Vilkuili vai taakseen kun jutustin Helin kanssa... ihmetteli miksei keskitytä hommaan. Kun tultiin metsästä heinään, keppi jäi. Pitää harjoitella näitä vaihtuvia pintoja. Niinpä tuli pitkä pätkä ennen kuin se viimeinen keppi löytyi. Kaikkineen kuudesta löytyi 5. Jaksoi tsempata loppuun asti vaikka päälle jo näki, että väsytti. Kaikkinensa 500 m - kilsan pituinen jälki, eli tarvitaan kestävyystreeniä. Ja joskus lyhyempiä spurtteja.

Illalla nuppi olikin ihan puhki. Nukkui vain.

Tänään Nova kävi saksittavana ja sai ryönätä pellolla tyttöjen ja Lukan kanssa.

torstai 20.11.2008

Tiistaina käytiin maneesissa kokeilemassa kuinka toko on mielessä. Alkuun ihan vain verkkailua, seuraamisia, jättäviä liikkeitä. Kaukokäskyjä tehtiin liikeratana lähellä - ei keskity. Etenkään kun yksi kettuterrieri pölähtää paikalle tarkastamaan namitarjonnan. Metrin päästä hiippaa jo muutaman tassun lähemmäksi takaosallaan. Huokaus.

Mutta ruutuun on ihana mennä!

Otettiin ohjattuja karkkilaatikoille lähetyksiä, Heli assaroi. Nova ei edes ehdi katsomaan mitä Heli puuhaa, kun tuijottaa vaan milloin saa mennä... Tolpalle meno on hirveän vaikeaa: täytyy näemmä palkata ihan jokainen tolppa erikseen. Pyrkii karkaamaan suoraan laatikolle.

Tänään saatiin kokea ensilumen riemu! Nova aukaisi suunsa ammolleen ja kulki pitkän matkaa kieli maassa hitkuillen lunta henkeensä. Sen täytyy olla ihanaa.

Hei minkä mytyn sä teit itsestäs? Nousetko jos mä pukkaan sua kainaloon? Ja nyt sä oot kuin linkkuveitsi. Anna kun mä avitan aukaisussa... Novan kanssa venyttely vaatii astetta parempaa tasapainoa kun tyttökin osallistuu.

Mutta jatkettiin sitten koiratanssina olkkarissa. Nova sai opetella seisomaan emännän polvella. Kylläpä tyttö painaa! Nopeat sivuliikkeet pienin tanssiaskelin menee ihan itsestään. Novasta tulisi hyvä tanssikoira. Selvästi seuraa lantion liikettä ja toimii samassa tahdissa.

Illalla haettiin vielä pulkkakin varastosta - Nova taas kauhisteli perässä tulevaa kummatusta.

perjantai 21.11.2008

Parisen viikkoa sitten Nova innostui syömään tienposkessa ruusunmarjoja. Kun alaoksat oli jo tyhjinä, oli pakko kurkottaa ylemmäs. Kannustin, että tyttö voi oikeasti laittaa tassut sillankaiteille ja kurkottaa sieltä pensaaseen. Kerran uskalsi kokeilla. Tänään sitten mentiin samasta kohdasta ja näemmä oli taas nälkä. Ihan kyselemättä nousi kaiteelle popsimaan marjoja. Useammassa kohdassa. Näemmä jotkut asiat kaipaa kypsyttelyä pienessä mielessä.

maanantai 24.11.2008

Lauantaina pyörähdettiin Helillä, ja Nova sai Misun kaverikseen yökylään. Ei tehty mitään hurjia; mitä nyt pellolla melskattiin ja hihnassa koitettiin kilpaa päästä lamppuja nuuskimaan. Siinä ne koirat joista kummankaan ei pitänyt vetää... Illalla kisailtiin mikä olisi paras luu. Kummallekaan ei kelvannut puristeluun puolikas joka on pyörinyt nurkissa jo pari viikkoa :(

La-iltana pestiin tytön rintakarvoitus. Kyllä se taisi hivenen vaalentuakin.

Sunnuntaina käytiin näytelmissä hakemassa sininen nauha. Nova esiintyi käsittämättömän upeasti; alkuun oli ihan häntä koipien välissä kun ympärillä pyöri ihmisiä ja koiria, mutta kehässä tyttö seisoskeli skarppina ja tuomarikin oli tytön mielestä mukava setä. Mutta kehät päättyi meidän osalta lyhyeen. Näytelmien jälkeen tultiin kotiin huilimaan.

Illalla Nova sai vielä lähetyksen hirven munuaista ja keuhkoja. Nova söi kuormasta emännän paloitellessa keuhkopalasia. Sai koko henkitorvenkin takapihalle järsittäväksi - se jäi kyllä syömättä. Pienempiä rippeitä meni kyllä. Noh, keräiltiin isommat pakkaseen - eiköhän ne jäisinä tule jyrsittyä. Nova sipsutti takaisin sisälle, seisoi hetken veskin ovella ja ykäsi syömisensä pihalle. Melkoinen läjä... katsoi kerran emäntää että mitäs nyt, ja alkoi sitten popsia kasaa takaisin suununsa. Ilmeisesti tämä oli kierrätysannos.

Yöllä kolailtiin lumia etupihalla. Koitettiin leikkiä kolan kanssa - siitä voisi ihan hyvin hypätä läpi - mutta kantti ei riitä.

3 v 3kk