Nova | oppia | kisailuja | misseilyä | albumi | linkkejä

Linkit vanhoihin juttuihin...
4 v | 1 kk | 2 kk | 3 kk | 4 kk | 5 kk | 6 kk | 7 kk | 8 kk | 9 kk | 10 kk | 11 kk
5 v | uusin juttu

Nova 4 v 9kk

keskiviikko 26.5.2010
Varovaista valoa tunnelin päässä. Nova oli eilisen illan kohtuullisen pirteä ja kivuton. Verrattuna siis viimepäiviin. Helikin kävi illasta pyörähtämässä ja Nova oli hetken aikaa onnesta soikeana. :)
Aamulla annettiin viimeiset Galastopit suoraan huulipieleen. Joko valeraskauden ruokahaluttomuus tai ylipäätään lääkkeiden ruokiinpiilottelu on vienyt kaiken uskon kädestä tulevia herkkuja kohtaan, joten näin lääkkeiden anto kävi helpommin. Rimadyllit söi pöyriteltyään tabuja hetken suussa. Ja niin tyttö jäi taas päiväunilleen.
Kakka on kiinteytynyt, kun antibiooteista päästiin eroon :)
torstai 27.5.2010
Hyvä meno jatkuu, tänään tyttö koitti jo muutamaa laukka-askeltakin! Ojat kulkee vielä pohjia pitkin, ei halua hypätä.
Nova söi vihdoin myös nappulat ruokakupista (vastahan ne maanantai-illasta olivat siellä odotelleet). Ehkäpä ruokahalu on palaamassa?
perjantai 28.5.2010
Kohdattiin aamulenkillä koira. Nuuskuttelu oli ok, mutta kun poika tuli lähemmäs, Nova teki pienen sivuhypyn ja samalla häntä painui viiriksi maata kohti. Ja halusi vain pois... Ainakin ponnistuksissa tulee vielä kipua.
Kotiin tullessa koko tyttö tärisi ja leuat louskuivat, sekä seistessä että maatessa. Onko tuo nyt kipua vai ei? Normaalia Norppaa se ei ainakaan ole...
lauantai 29.5.2010
Aamulenkki oli kuin deja-vu leikkausta edeltävältä ajalta. Omaa korttelia käveli vielä ok, alkoi hidastaa kun lähdettiin luontopilulle, ja viimein kulki käyntiä ja väliin ravia. Ravissakin köyristi selkää ja kulki todella ahtaasti takaa. Päivälenkilläkin oli vielä häntä maassa.
Mutta ruoka maittaa. On nyt syönyt "säästöannoksia" 1/4 neuta. Iltaruuan päätteeksi kävi pyöräyttelemässä hieman aktivointipalloakin.
sunnuntai 30.5.2010
Aamulla pakattiin auto tarkoituksena antaa Norpalle hermolomaa ja muuta ajateltavaa kivuista jos ne olisivatkin enemmän koti-sidonnaisia aaveajatuksia. Lähtö ei mennyt ihan putkeen. Nova koitti hypätä autoon mutta römähti (taas) takapuskurille massun päälle. Sattui ja paljon. Jäi istualleen tärisemään ja läähättämään. Tärisi vielä Helin pihassa, ei ollut liikkunut mihinkään. Lopulta nostettiin tyttö alas kontista.
Ei puhettakaan leikkimisestä. Vähän vaappuvaa kävelyä. Päivän oli vanissa ja stressasi ilmeisesti kohtuullisen paljon . Kun vapautettiin tottiskentälle idlailemaan, juoksi kyllä ihmisten luo mutta jumiutui sitten paikalleen. Ikenet olivat ihan valkoiset; todennäköisesti kivusta ja stressistä. Markus katsoi hetken Novan kulkemista ja tuumasi että selässä se kipu on (vetää lantiota köyryyn). Otettiin Norppa kyljelleen. Markus kävi rankaa läpi, paineli nikamia ja oli sitä mieltä että Novalla on nikamapinteitä jotka puristavat hermoja. Sen lisäksi että kaikki selän lihakset ovat täysin jumissa. Vaihteeksi järkevänkuuloinen diagnoosi... Hoitoon ei päästä ennen kuin parin viikon päästä jotta kohdun haavat ja arvet ehtivät parantua. Nyt harmittaa "turha" sterilisaatio... ja ennenkaikkea turhat kärsimykset joita on jo ollut ja joita yhä on edessä.
Käsittelyn jälkeen Nova liikkui jo paremmin. Perä meinaa edelleen aina välillä karata alta (katselin pari yötä takaperin että näenkö harhoja vai luistaako Novan perä aina välillä - kyllä se pettää alta). Mutta autossa oli noussut apukuskin paikalle, eli melkoisesti olo kohentui. Ja Helin pihaan päästyä ikenissäkin oli taas väriä. Ponnistukset ylöspäin ovat hankalia, joten otettiin Heliltä apuporras auttamaan autoon kulkemista ja laskeutumista.
maanantai 31.5.2010
Käytiin vaihteeksi eläinlääkärissä. Verikokeiden vuoksi Nova ei saanut kipulääkkeitä eilisillan jälkeen ja se kyllä näkyi. Aamulla piti ihan patistaa aamupissalle. Kakat tuli keskelle tietä kun jalat ei vieneet puskan puolelle. Kotiovelle päästyä oli tosi kipeä. Kun puoliltapäivin haettiin reissuun mukaan, Nova ei noussut edes ovelle tervehtimään. Taas piti patistaa autoon... Eläinlääkärin lattialla tärisi. Lääkäri tuumasi että onpa kipeä; verikokeissa ei mitään äärimmäisen poikkeavaa. Borrelioosin tulosta jäädään odottamaan. Mitään selvää syytä ei tunnu olevan, Nova ei täsmää mihinkään taudinkuvaan. Lähdetään siis keskiviikkona aistiin magneettikuviin.
Seisomaan nouseminen sattuu, maahan meneminen sattuu. Kipuun saatin astetta tujumpaa lääkettä. Toivottavasti se auttaa.
Painoa 36 kiloa. Nopeasti on paino tullut alas, melko varmaan lihasmassasta.
tiistai 1.6.2010
Nova liikkuu vaappuen ja selkä köyryssä, muttei ainakaan huuda enää. Eli opioidit ainakin auttavat. Muutaman kerran käytiin eilen etupihalla "pissalla", mutta Nova vain kaartoi nurtsilta takaisin sisään. Vasta aamulla tuli pissat. Illasta juotiin hieman vettä tuttipullosta. Ruoka ei enää maistunut. Mutta kun Nova kuuli naapurin Elsan haukkuvan, Nova kävi takaterassilla pörhistämässä, nosti häntää ja painui takaisin sisälle. Ei siis ihan aivokuollut...
keskiviikko 2.6.2010
Aamulla alkoi rankka matka Aistiin. Kotipihalla teki kakkaa ja kaatui, loput kakat tuli Aistin pihaan. Aistin liukkaalla lattialla jalat petti monta kertaa. Omaa vuoroa jouduttiin odottamaan pitkään, ja siinä odotellessa tuli borrelioosin tulos: negatiivinen. Novaa piti kannatella, jotta tyttö pystyi seisomaan neurologisten tutkimusten ajan. Mutta kiltin kärsivästi kesti kaiken vaikka näki, että kipeää tekee. Nova jäi Aistiin magnetti- ja röntgenkuviin. Syy lötyi: kasvain lannerangassa painaa selkäydintä kasaan. Selkäydin turvonnut ja osin tulehtunut. 50-50, onko kasvain hyvän- ja huononlaatuinen. Jälkimmäisessä tapauksessa hyvin todennäköisesti uusiutuu. Jollei kasvain ole kasvanut kiinni selkäytimeen, leikakuksen pitäisi onnistua. Onnistuneen leikkauksen jälkeen voi hyvinkin pystyä viettämään koiran elämää vaikka joitain liikerataongelmia voi jäädä. Kamala päätös päästääkö koira kaikista kivuista, vai toivotaanko parasta.
Nova leikataan huomenna. Luvattiin,että tyttö saa nyt niin paljon kipulääkettä ettei tarvitse kärsiä.
torstai 3.6.2010
Eläinlääkäri kertoi, että leikkaus itsessään oli mennyt hyvin. Kasvain oli kiinnittynyt nikamaan, joten nyt selästä puuttuu iso pala joka aikanaan täytynee arpikudoksella. Kun tyttö tuotiin takahuoneista hoitotiloihin, kävi jo mielessä että tämä oli vikaliike... Jalat harittaen, askel lipsuen, häntä koipien välissä, pää matalalla, silmät pullistuen ja pelokkaana kiiluen Nova saatiin huoneeseen. Ja siinä se vain seisoi kykenemättä tehdä mitään, vikisten ja täristen... jos olikin odottanut iloisesti heiluvaa häntää, niin sai kaikkea muuta.
Fysioterapeutti näytti jumppaliikkeet ja antoi vielä lisää kotiutusohjeita. Lähdettiin pihalle ja autoa kohden. Eteisen liukkaan lattian ylittäminen oli täysin hallitsematonta. Asfalttilla jalat kantoivat paremmin. Ei malttanut pissailla, vaan halusi vain autoon. Näytti jo hetken että olisi itse halunnut hypätä kyytiin...
Kävi köllöttämään takakonttiin ja ensimmäistä kertaa katseeseen tuli tyytyväisen oloinen ilme. Söi pari makupalaakin. Ajelimme ABC:lle. Tauon aikana oli noussut istumaan kontissa ja läähätteli taas enemmän. Ehkä oli kokeillut vaihtaa asentoa. Joka tapauksessa oli taas kivulloisen oloinen. Juustohamppari ei kelvannut, ei nyt eikä myöhemmin koko iltana. Nova istuskeli vielä kymmenisen minuuttia ennen kuin kävi makuulle. Kivut...
Kotipihaan saatiin pissat. Käveli selkä todellä köyryssä sisälle. Tehtiin pientä jumppaa ja annettiin Novan rentoutua välillä. Ehkäpä tää tästä... Iltalääkkeiden jälkeen Nova katseli vesikupin suuntaan, jolloin emäntä toi sen kuonon alle. Hyvin koulutettu palvelija ;) Mutta janokin oli melkoinen, puoli kuppia tyhjeni kertahörppäisyllä.
Sitten olisikin ollut unien aika. Vikinää ja valitusta tasaisin väliajoin. Jo kyljeltä toiselle kääntämiseen Novan täytyy kerätä kaikki tahdonvoima. Kipuja on, mutta lisälääkettä ei oikeastaan voi antaa. Novalla on kipulaastari joka imeyttää opioideja, ja tässä tilanteessa sekakäyttöön ei voi ryhtyä. Ei auta kuin pärjätä.


perjantai 4.6.2010
Nova käänsi kylkeä muutaman tunnin taistelun jälkeen; joutui ihan ottamaan muutaman askeleen kääntöä varten. Loppuyö meni sitten ilman suurempia itkuja. Aamulla herättiin janoon ja mahan kurinaan. Hetki aamujumppaa, pissatus ja lisää vettä. Kun Ansku tuli käymään, tyttö käveli vastaan ihan itse. Ruoka meni alas hyvällä halulla, mutta sekä juomisen ja syömisen aikana takapää ei meinaa jaksaa pysyä ylhäällä vaan pikkuhiljaa valuu alaspäin. Aktivointia.
Vasen puoli on heikompi. Siellä askel kanttaa ja tasapaino pettää helpommin.
Aamutoimien jälkeen tyttö jäi taas köllöttämään kerälle. Pieni hetki onnea :)
Päivälenkki Helin kanssa sujui vieläkin paremmin. Tyttö kulki pihalle häntä heiluen ja pää ylhäänllä. Nurtsilla käynnin jälkeen pää alkoi laskea, sisälle päästyä istui hetken täristen. Mutta paljon parempi kuin eilen, hoippui sivusuunnassa vain hiukan.
Myöhemmin Nova moikkaili Tiinaa ulko-ovella saakka. Pissatuksella takajalat kävivät pari kertaa ristissä, mutta muuten homma sujui mallikkaasti. Ja kotona rojahti lattialle ilman tärinävaihetta. Tasapainon kanssa on menty hirmuisesti eteenpäin! Myös fysioterapien pomputusharjoituksissa tulee välillä hyviä reisipuristuksia.
lauantai 5.6.2010
Meniköhän koko yö samalla kyljellä maaten? Tyttö makasi aamulla sentilleen samalla kohdalla kuin silmiä ummistaessa.
Mutta aamupissatus Anskun kanssa meni loistavasti. Reippaasti tarpeille, ja sitten olisi palannut täyttä häkää sisälle. Kävely ei ota enää niin koville kiuin eilen. Ja ristiaskeleita ei tullut takana lainkaan! No okei, kyllähän tyttö samantien lyhistyy patjalle huilimaan ja 5-10 minuuttia menee ennen kunnon rentoa huokaisua.
Ennen aamupalaa tehtiin fyssa-jumpat. Yllättäen nyt oli rennompi vasemman puolen passiivisessa käsittelyssä. Pompotteluissa päästiin 80 pomppuun, eilen tehtiin noin viittäkymmentä... ajallisestihan seistään vasta 15-20 sekunttia, joten aletaan näitäkin kasvattamaan. Pomppujen jälkeen tasapainonhorjutukset menivät loistavasti. Vasen puoli piti huomattavasti jämäkämmin kuin eilen. Pää on vain vielä alhaalla.
Seisomisen vaikeus näkyy ennenkaikkea ruokakupilla. Alussa seisoo liki normaalisti, mutta ruokailun edetessä perä painuu alas tasaista vauhtia. Ja eihän kupin tyhjentämiseen mene edes puolta minuuttia? Eiliseen verrattuna tämäkin on silti parantunut, sillä nyt painuminen ei lähde enää kiertymään vasemman jalan päälle.
Muita asioita joissa takajalkojen käytön vaikeus näkyy: nukkuessa näkee unia, mutta vain etutassuihin tulee liikettä. Niskaa hieroessa näki, että niskaa kutittaa ihan hirmuisesti. Vaikka kuinka kädellä rapsuttaa, ei takajalan mopo lähde käyntiin. Ei edes pientä nytkähdystä.
Mutta siitä voi olla onnellinen, että aamuisin ja iltaisin löytyy ruokahaluja nousta kupille, ja uudestaan vielä piimälle!

sunnuntai 6.6.2010
Nova tervehtyy hirmuisella vahdilla! Eilisaamuna ei vielä tullut rapsutusrefleksejä, mutta illalla alkoi hapuileva takajalka toimia; ensin mahan puolelta, sitten ajellun alueen reunaa kyhnyttäessä. Niskan kohdalta ei refleksejä vieläkään tule. Jalka haroo ilmaa, mutta ehkä se ajan kanssa oppii löytämään kutiavan kohdan.
Aivotoiminnassa ei ole mitään vikaa. Nova kuolaa peittoonsa ison läntin kun keittiössä tehdään ruokaa :) Ja käypä kääntymässä eteisessä pienen kierroksen omalla ruokakupilla. Kääntösäde olisi laajempi, sillä jalat vielä notkahtaa.
Taas kävi vieraita. Kun Pirjo ja Esko olivat käymässä, Nova jätti makkarin majapaikkansa ja päätti tulla seurustelemaan olkkariin. Ensimmäinen laminaattikävely tuli vähän vahingossa... ja hetken päästä kun Heli tui käymään, tyttö ei tiennyt miten päin olisi. kellahti siis selälleen. Mitkäköhän ilmatyynyt pitäisi virittää estämään tuollaiset kamikaze-temput? Ei se selkä vielä niin parantunut ole.
Aistissa sanottiin, ettei selkäpotilaat myöskään ylety nuolemaan haavojaan. Nova oli illalla alkanut kyhnyttämään ajellun alueen reunaa ja saanut aikaiseksi hotspotin alun. Leikattiin pois lisää karvaa ja Basibactia päälle, se kuivatti märän kohdan aamuun mennessä. Lisäksi Nova ylttää kipulaastariin. Siispä Nova joutui ottamaan kaulurin yöksi, ja käytetään sitä tästä eteenpäin ainakin tikkien poistoon.
Selänkyhnytys ja aiemmat pörräily ei menneet ihan ilman seurauksia. Illalla Nova oli kipeä, ei noussut tervehtimään kotiin tullessa. Kävelykään ei ollut aivan niin rentoa kuin aiemmin. Mutta kuitenkin Nova rauhoittui makoilemaan iltaa terassilla. Heli harjasi turkin läpi, ja se teki hyvää!
Ai niin, eilen tuli eka kakka :) Ihan normaali, ei antibioottien löysyyttä.
Alettiin pitämään jumppapäiväkirjaa. Edistyminen on niin nopeaa, ettei tässä muuten pysy kärryillä... Aamuruuallahan tyttö vajosi vielä kasaan. Iltaruualla seisoi tukevasti jaloillaan, samoin tänäaamuna. Myös aamulenkki meni loistavasti, joten pissojen jälkeen käveltiin vielä muutama metri. Samalla Nova sai vähän haistella naapuruston kuuumisia. Kävelyistä on parit videot. Koitetaan saada niitä youtubeen jossain vaiheessa.
Ruokahalu on ihan hillitön! Aletaan nyt käyttää sitä hyväksi. Tämän aamun ruuan sai kävellä syömään eteiseen eli joutuu ottamaan ylimääräisiä askelia. Iltaruualle ehkä jo piilottelua.
Tänään tyttö on säikäyttänyt emännän useamman kerran tulemalla olkkariin / jääkaapille ihmettelemään talon elämää. Sai sitten lopulta vähän raejuustoa aktiivisuudestaan; sen innoittamana otti muutaman peruutusaskeleen! Eihän ne jalat toimineet oikein, mutta yritys hyvä! Ja itseasiassa illalla peruutti itsekseen kaikessa hiljaisuudessa muutaman askeleen pätkän yhtään haparoimatta.
Putsattii korvat. Nova hilseilee paljon etenkin naamasta ja korvien takaa.
Haavateipin ja kipulaastarin irroituksessa tuli pitkä istumistreeni takaterassilla. Teippi lähti hyvin irti, ja alta paljastui siisti 13 sentin haava. Vähän oli vuotanut, mutta näyttäisi olevan joka kohdasta kiinni.
Koirassa on paljon pikkuasioita joiden olemassaoloa tai puutetta ei huomaa ennen kuin jokin muuttuu. Leikkauksesta tullessa Nova joi paljon ja roiski kielellään minne sattuu. Nyt juomakupin ympärillä olevat pyyhkeet ei edes kastu juodessa. Eli kielen koordinaatio on palannut.
Alkuillasta otettiin taas Tramalia. Tästä parin tunnin pääsät Nova käveli kuin juopunut. Jalat laahasivat, kynnet viistivät lattiaa ja askel horjui. Taisi olla melkoinen pölly... tyttö sitten makoilikin melkein koko loppuillan.
Kesken illan makkarista kuului outoa ääntä. Nova rapsutteli kauluria takajalalla... Voi tyttöä :) Se oli oikea jalka.

maanantai 7.6.2010
Yöllä tuli monta kyljenvaihtoa. Mutta aamulla tyttö ei noussut ennen kuin jääkaapilla kuului lupaavia ääniä. Sitten tehtiinkin kaikki jumpat ja aamukävelyt yhteen pötköön, ja tyttö vallan riehaantui. Koitti innostuksissaan venytellä leikkiinkutsuna. Alkoi hyvin, sitten meinasi pyllähtää. Joko sattui, tai liike vaatii vielä harjoittelua.
Päivällä kotona käydessä Nova ei vaivautunut nousemaan ennen jumppahetkeä. Onkohan kauluri niin ahdistava, lääkitys vähemmän kohdallaan vai mistäpäin nyt tuulee? Häntää sentään heiluttaa kun vieressä käy juttelemassa.
Iltaa kohden tyttö taas piristyi. Naapurit oli ihania kun niitä näki pihalla, samoin Tuutin luona piti käydä vaihtamassa kuulumisia. Lähempääkin tuttavuutta olisi tehnyt, mutta ei annettu... Mutta nyt on siis ensimmäinen koira nähty, jospa se maaninen tarve päästä nelijalkaisten luokse ei pääsisi tätä suuremmaksi.
Ruokahalu alkaa olla pilvissä. Niinpä illan antibiootti saatiin annettua kädestä ruokkimalla, samalla kun tytölle syötteli keitettyjä makarooneja :) Kipulääkkeet meni myöhemmin juustosiivuihin kääräistynä, ja kortisonit iltaruuan seassa. Milloin viimeksi on ollut ilta, ettei lääkkeitä ole tarvinnut tunkea tytön kitarisoihin?
Tänään tuli näköjään huilipäivä fyssa-jumpan suhteen. Kaikki treenit olivat lyhyitä, ja niitä tehtiin alle minimin :/ Toisaalta aktiivista ulkona kävelyä tuli aiempia päiviä enemmän. Ja tähän suuntaanhan me ollaan menossa... Passivisia liikkeitäkään ei tehty kuin yksi satsi, siinä tosin jumpattiin jo jalkojen viemistä takaviistoon.
tiistai 8.6.2010
Novalla on järkyttävä nälkä ja melkoinen jano. Varmaan kortisonin ansiota... Ja nälkä motivoi ihmeellisiin suorituksiin. Aamukupille tuli viereen perusasentoon, eikö tässä saisi jo syödä? No tottahan toki.
Päivällä kolme ylintä tikkiä oli vuotanut verta. Todennäköisintä on, että tyttö on kellinyt selällään armotonta kutkaa helpottaakseen. Onneksi ompeleet ovat pitäneet. Piti kuitenkin tarkistaa Aistista, että onko tuo sallittu harrastus vai ei. Kunhan tikit kestää, ei muuta estettä selällä makoilulle pitäisi olla. Hurjaa :o
Eihän tässä niin pitänyt käydä että toipilasaikana alettaisiin temppuilemaan, mutta... Me opetellaan nyt kiertämään kahdeksikkoa käskystä :) Oikeastaan se tapahtui ihan vahingossa, kun käveltiin kahdeksikkoa omppupuiden ympäri. Ensin seuraamalla, sitten perässä vetämällä, ja lopulta laiska emäntä vain viittasi puuta ja sanoi että "kierrä". Ja Novahan kiertää. Kätevää... Eli onnistuu tiukka mutka puolijuoksussa. Kun namin luokse on kiire, ei ehdi edes horjahdella.
keskiviikko 9.6.2010
Joka päivä tuo tyttö jaksaa yllättää :) Tänään aamuvoimisteluissa näytti osaavansa mennä maahankin... istu-seiso -harjoituksia oltiin tekemässä, joten vähän vaihtelua. Teknisesti puhdas maahanmeno. Ja omppupuiden ympäri juostessa tuli pomppu ylöspäin. Kaikkeen se pystyykin...
Nova-piraijalla on pienet, terävät hampaat. Namien perään on niin iso into, että emännän sormet menevät siinä samalla.
Lenkkeilyissä ei ehkä olla varsinaisesti menty taaksepäin, mutta ei myöskään edetty viimepäivien huimaa tahtia. Kyllähän Nova kävelee kun perässä vetää, mutta tyytyy mielellään käymään etupihan läntillä tarpeillaan, kääntyen heti takaisin sisälle.
Haava tihkui verta eilisiltana lopulta koko pituudeltaan, tai sitten se valui ylimmistä tikeistä. Emännän nähden tyttö ei kuitenkaan kellinyt selällään eikä rapinut itseään. Outoa... Aamulla haava oli taas kiinni.
torstai 10.6.2010
Eilisiltana vähennettiin kipulääkitystä, eli jätettiin päivän Tramalit väliin. Seitsemän aikaan Nova läähätti paljon ja katsoi emäntää silmät suurina. Ja nuoleskeli tassuja. Oliko kyse sitten kivuista, vieroitusoireista vai emännän sylissä olevasta popcornikulhosta? Annettiin joka tapauksessa aikainen iltalääkitys. Ja tyttö nukahti melkein niille sijoilleen.
Aamulla oli 12 tuntia edellisestä lääkkeestä, eikä Nova ollut lainkaan kivuliaan oloinen. Seisoskeli paljon, heilutti häntää ja aamulenkin meni oikein vauhdikkaasti. Kokeillaan siis vastaisuudesskin mennä 2 x 2 Tramalilla päivässä. Saadaan tyttö pikkuhiljaa pois lääkekoukusta.
Yksi selvä edistymisen merkki: kyljenvaihto makuulla on jo ihan helppoa. Sitä varten ei tarvitse nousta edes istualleen, vaan jalkoja voi heittää puolelta toiselle itsensä alla.
Iltapäivällä käytiin fysioterapeutilla, joka myös oli sitä mieltä että Norppa on parantunut hienosti. Vasen puoli on oikeaa heikompi, siellä ei perä aina tiedä mitä tekee. Eli vasemmalle paljon harjoitteluja. Saatiin paljon uusia jumppaliikkeitä joista suurin osa on Novalle ihan temppuja... :) Diagonaaliseisonnassa meillä on paljon opiskeltavaa.
Mutta parantumisen kriittisin aika on nyt ohi, ja Nova sai luvan jopa kokeilla juoksemista (hallitusti), jos siltä tuntuu. Joten heti iltalenkillä Nova pyydysti kävyn valtavalla tiikeriloikalla. Ei ihan yhtä kaunis laskeutuminen kuin aikanaan, mutta näytti olevan polleeta tyttöä.
Tervehtyminen näyttää olevan kuluttavaa puuhaa. Painoa enää 35 kiloa! Eli leikkauksesta on menty vieläkin alaspäin.
Luut piti olla meillä pannassa tämän kesän, mutta etsittyään nappuloita pihalta Nova osoitti kiinnostusta luuhun ensimmäistä kertaa viimeiseen kuukauteen... Ja eikös joku ole väittänyt, että koira osaa käyttää luun sellaisen osan korjaamiseen joka itsellä on rikki? Niinpä Nova sai rouskuttaa hetken selkärankaa.
perjantai 11.6.2010
Tyttö jaksaa olla ainakin puoli tuntia jalkeillaan ilman, että alkaa näyttää väsyneeltä!
Työpäivän jälkeen Nova löytyi kylppäristä nukkumasta. Maailmankirjat on sekaisin, mitä se siellä teki? Viilensi massua :) Tyttö on alkanut makoilla entistä enemmän laminaatin ja kaakeleiden päällä.
sunnuntai 13.6.2010
Heli ja Mikko kävivät. Taaskaan tyttö ei tiennyt mitenpäin olisi... Mutta muutoin ollaan vietetty lunkkia päivää. Välillä pari jumppaliikettä, sitten huilia. Ulkona on niin märkää ettei tee mieli sielläkään olla. Päivällä hetken aikaa paistoi aurinko, ja silloin käytiin maistamassa takapihan luuta. Siltä reissulta tarttui massuun etana ;)
maanantai 14.6.2010
Nyt tulee ulos luukakkaa. Nova pystyy ponnistamaan hyvin, ja seassa tuleekin normijätöstä. Eli näillä referensseillä saa jatkaa luunsyöntiä.
Karva alkaa jo kasvaa selkään, joten pahin kutina on hellittänyt. Nykyään suurempi kutka-paikka on mahan sterilointihaava. Sen alla tuntuu selvä arpikudos, joka ilmeisesti kiusaa Novaa. Myös kaulalla satelliitin alta kutisee.
tiistai 15.6.2010
Käytiin poistamassa tikit. Arpi oli hyvännäköinen ja selkä pysyy kasassa myös ompeleiden poiston jälkeen :) Nova oli iloinen ja heilutteli häntää hoitohenkilökunnalle. Ei ainakaan ole jäänyt traumoja kipeistä keikoista.
Painoa 35,4 kg. Pikkuhiljaa täältä noustaan, mutta onko se läskiä vai lihaa?
Tramalissa vähennettiin su-iltana annostus 2 x 1 kapseliin päivässä. Tyttö ei vaikuta sen kivualiaammalta kuin aikaisemminkaan.
Hieman liian aikaisin kehuttu. Iltalenkillä ajateltiin kiertää vähän pidemmästi luontopolkua. Jo alkuun Nova oli vähän perässä vedettävä. Polulla tuli vastaan ihmisiä, joten ei ehtinyt huomaamaan mitään erikoista. Mutta niiden jälkeen meno jatkui pelkässä käynnissä. Kun päästiin luontopolulta tien puolelle, korostui kuinka Nova vain kävelee askel kerrallaan, juuri mitään haistelematta, haluamatta pysähtyä, hitaasti kotia kohti. Pysähdyttiin pari kertaa, mutta Nova vain seisoi ja läähätti paikallaan; tärisi vähän. Kotona söi kuitenkin iltaruuan (ja kipulääkkeen) jalkeillaan. Ei puhettakaan, että vähenenttäisiin lääkitystä taas aikoihin.
torstai 17.6.2010
Käytiin tekemässä sama lenkki joka tiistaina oli niin tuskallinen. Nyt mentiin häntä heiluen ja ravissa melkein koko matka. Kuitenkin huomaa, että matka on pidempi: alkaa puolessa välissä katselemaan ympärilleen eikö oltais jo perillä?
Tuutia moikatessa Nova on jo oikein sosiaalinen, tyrkää itseään nuuskittavaksi. Ei kuitenkaan vielä yllytä leikkiin.
Mikko kävi, se oli illan kohokohta! Vikinää ja vöninää kun oli hirmuisesti kuulumisia kerrottavana.
Päiväkakassa oli tippa kirkkaanpunaista verta. Mutta ei enää seuraavassa erässä. Kuinkahan harhaluuloiseksi emäntä voi itseään lietsoa?

lauantai 19.6.2010
Nova on melko stressaantunut ulko-ovesta. Jännittyy heti jos ovelta kuuluu ääniä, puhisee ovikellolle, eikä rentoudu. Pihalla puhisee ja haukkuu naapureita.
Muutoin kotona Nova on melko apaattinen. Olla möllöttää, makoilee. Ruoka on ainoa mikä oikeasti kiinnostaa. Leikkimisestä ei puhettakaan. Jostain taitaa kenkä puristaa, kun vain tietäisi mistä.
Yksi hyvä arvaus on lääkitys; viimeviikko annettiin Tramalia aamuin illoin 1 kpl, ja tänään jätettiin aamukin antamatta. Olemisessa ei varsinaista eroa, joten onkohan tytöllä esim. lihaskipuja joihin hermostolääke ei vaikuta?
sunnuntai 20.6.2010
Aamulla klo 6 Nova läähätteli, liikuskeli ympäriinsä ja vähän vikisi. Ensimmäinen ajatus oli että nyt taas sattuu johonkin, mutta seuraava ajatus oli päästää tyttö pihalle. Kaamea kakkahätä, parit kasat etupihan nurtsille. Ja sit taas tyytyväisenä unia jatkamaan. Nää on varmaan niitä luita, jotka Nova veti eilisaamuna napaan.
Illalla toinen saman sarjan ylläri: yksin ollessa oli työntänyt tavaraa matolle ja koittanut sitten siivoilla jälkiään. Jäi sitä mattopyykkiä emännällekin.
Päivällä käytiin lenkillä Nallun kanssa. Nallu oli just sopivaa seuraa; ei ollenkaan provosoi leikkeihin eikä muutoinkaan ole juuri kiinnostunut Novasta. Lenkki meni mallikkaasti, ja tytöt viettivät vielä hetken takapihalla + olkkarissa. Nova ilmeisesti näki Nallun jälkiltä hyviä unia, sillä illalla oli tassuissa virtaa ja vipinää. Nova ihan laukkasi 6 askelta, ja toiset samanmoiset vielä iltalenkillä!
Pikkuhiljaa haavan ympärille on keräytynyt nestettä; nyt ajeltu alue haavan takaa häntää kohden on pyöreän turpea. Nestettä on muuallakin, mikä näkyy mm. Novan maatessa kyljellään. Iho ei enää poimutu lattiaa vasten, vaan täyttyy. Mutta alue ei edelleenkään tunnu kosketusaralta. Onneksi iho ei myöskään kutia enää, sillä aluetta peittää parin millin sänki.
maanantai 21.6.2010
Kotiin tullessa haavan keskiosa oli hieman tihuttanut verta. Putsattiin betadinella ja yhä tuli vähän verta läpi, muttei vielä huolestuttavaa. Käytiin tekemässä pitkä lenkki (1,5 km); luontopolun palolaitoksen puoli. Meni ihan hyvin, etenkin kun puolivälissä pidettiin taukojumppa.
Lenkin päätteeksi istukseltiin takapihalla. Nova käveli nurtsille, ja harkitun nautinnollisesti kellahti selälleen. Piehtaroi pitkään ja hartaasti. Nousi ylös, ja käveli emännän luo itseensä tyytyväisenä. Haava repsotti keskeltä auki puolentoista sentin matkalta. Syvä on... Apteekista haavateippiä hakemaan ja vetämään reunoja yhteen. Ihme kyllä mitään sieltä ei ulos valunut. Ell ohjeet oli että putsataan, kyllä se siitä umpeutuu.
keskiviikko 23.6.2010
Eilen käytiin taas fysioterapeutilla. Oikea etujalka on alkanut kompensoida vasenta takasta, mutta ei ole vielä huolestuttavan kireä. Saatiin uusia jumppaideoita tasapainolautojen ja -tyynyjen ja jumppapallon muodossa. Nova oli tosi reipas välineurheilija, kokeili kaikki ominaisuudet heti uusista laitteista :) Ja vieläpä nautti niistä! Nova jaksoi hyvin koko hoitosession ja vielä lopussa itse kiipeili korolleen päälle eikö vielä tehtäisi jotain?
Kotiin tultuakin riitti virtaa. Mutta iltalenkillä tuli taas ongelmia. Taas hiipui vauhti kävelyyn. Sitä kesti muutaman minuutin, ja taas päästiin matkaan.
Otettiin vielä illalla kipulääke, toivottavasti viimeinen.
Tänäaamuna Nova oli taas virtaa täynnä. Lenkillä alkoi itse leikkiä kävyilläkin. Kivuista ei tietoakaan. Ihmeellinen tuuliviiri... eihän siellä selässä voi olla enempää kasvaimia painamassa? Ovathan nämä vain edellisen jälkeisiä kipuja?
Paino on pysynyt samana 35.4 kg, vaikka on yritetty antaa isoa ruoka-annosta. Toisaalta luutkaan eivät kopsahtele käsiin, kylkien päällä on yhä pehmustetta.

Jumpat on siirretty omalle sivulleen jumppapäiväkirjaan. Kirjan kaveriksi on tehty kooste jumppaliikkeistä. Selän tarinaan on päivitetty youtube-linkkejä kuntoutuksen etenemisestä sekä Aistissa otetut magneettikuvat.

4 v 10kk

minna.hillebrand /at/ gmail.com | muokattu 26.08.2010 06:07