Nova 5 v 1kk

Kuva: Heli Herranen

sunnuntai 26.9.2010

Eilen Nova näki Taraa pitkästä aikaa, ja siskolle piti pörhistellä. Häntä tötteröllä ja hartiat leveällä. Tara taisi yrittää leikittääkin, mutta siihen Nova ei lähtenyt mukaan.

Tänäaamuna Nova oli huonompi. Ei noussut sängyn edestä ennen kuin keittiössä alkoi kuulua rapinoita; kulki aamulenkin vähän kyyryssä, autoa pakatessa kävi välillä pihan puolella mutta luikki takaisin sisään. Kun lähdön hetkelläkin oli vielä samanlainen, annettiin 2x Tramal. Viimeksi kipulääkettä ollaan otettu heinäkuussa... saattaahan olla lihasperäistä eiliseltä, hankala sanoa.

Viimeaikoina lenkkeillessä on ollut selvää lantion asennon muuttumista käynnin ja ravin välillä. Nova on alkanut peitsata välillä vapaana liikkuessaan. Silloin tällöin on ollut näitä vaisumpia jaksoja, mutta seurapiireissä tyttö on ollut reippaana. Ehkä kaikkein oudointa on pieni veriläntti, joka löytyi patjalta aamulla. Ulkoista selitystä sille ei löytynyt.

Nova vietti tämän päivän vanissa, ja parin tunnin kuluttua lähdöstä oli jo pirteää tyttöä. Välillä ihan kävi apukuskin paikalla eikä ollut ollenkaan kivulian oloinen. Johonkin Tramal siis auttoi. Illalla käytiin vielä harjukävelyllä. Siellä tuli taas kummallisia liikkeitä jaloille ja selälle, kun kuljettiin varvikkoa, kaatuneiden puiden yli ja riiputtiin ponnistuksen arviointivirheen vuoksi hetki puunrungolla nivusista... Kotona otettiin uusi annos Tramalia ja jatketaan näitä nyt muutama päivä.

maanantai 27.9.2010

Kivut jatkuu. Aamu oli hyvin samanlainen kuin eilinen, mutta nyt nähtiin, että erityisesti pelkältä laminaatilta nouseminen on kivuliasta. Tyttö hakeutuukin mattojen päälle. Ei liiku yhtään ylimääräistä. Pissalle meni normaaliin paikkaan, mutta kakat tuli keskelle tietä. Ja sitten kiireellä kotiin...

Liikkeessä etupää on taas todella levällään.

Tramal auttoi tunnin viiveellä. Nova vietti päivän nukkuen/makoillen. Iltapäivästä kylki alkoi nykiä, ihan kuin kaikki lihakset jännittäisivät hengitystä vastaan. Otettiin lisää Tramalia. Taas helpotti.

tiistai 28.9.2010

Ilta meni hyvin. Kun Helin porukka tuli käymään, Nova oli ihan normaali. Iltalenkki meni ok vauhdilla.

Aamulla taas kipeänä. Lenkille lähtö taas tosi vaisu, molemmat tarpeet mahdollisimman äkkiä ja takaisin kotiin. Ruuan kyllä veti ennätysvauhtia. Töistä tultua oli hetken iloinen, mutta tien päässä alkoi jo pälyillä kotiinpäin. Loppulenkki meni kävellessä. Videoitiin vähäsen liikkumista ilman lääkitystä; jossain vaiheessa ne varmaan saadaan youtuubiin. Saatiin nauhalle kotiinpaluu ja vähän liikkumista omalla pihalla, namilla ja ilman. "Ulkopuolisena" katsojana ei ole ihan niin pahan näköistä kuin miltä se paikan päällä tuntuu. Selkä on köyry, pää ja häntä kohti maata. Hakeutuu joko jalkoihin kiinni tai kotiovea kohti. Ryhti nousee vain jos ulkopuolelta kuuluu jänniä ääniä (polkupyörä menee ohi tai auton keskuslukko aukeaa).

keskiviikko 29.9.2010

Aamulla ehkä hitusen parempi kuin aiempina aamuina? Ainakin heilutti häntää kun kävi vieressä rapsuttelemassa... Lenkki jäi edelleen tien päädyssä kotiin kääntymiseksi. Pissiessä ei painu kunnolla lonkkien päälle vaan jää vähän ylös. Kakkaa ei olisi halunnut tehdä, edellinen eilisaamuna. Lopulta saatiin tosi tumma kasa. Viimeisestä keuhko-ateriasta on kyllä jo pari päivää, vieläkö sieltä on tullut näin paljon verta?

Päivällä kotiin tullessa oli taas hetki iloa. Kun mentiin Helin pihalle velipoikaa moikkaamaan, olo oli taas muuttunut. Nova tepasteli ympäriinsä ja oli oikea mallikuva rauhallisesta, hyvin käyttäytyvästä koirasta. Sisällä majoittui koirapetiin. Sai vähän lämpöä selälle ja lavoille. Iltalenkki meni täysin kävellessä. Ja taas takaisin makuupaikalle. Ei noussut edes tyttöjen ruokia kärkkymään. Omat nappulat kyllä tunnisti äänestä ja söi nopsaan.

torstai 30.9.2010

Yö nukuttiin siskonpedissä lattialla. Puhinoista päätellen ainakin Nova pystyi nukkumaan. Aamulla ei noussut emännän mukana, vaan jäi yksinään pötköttelemään. Makuulla oli hyvä olla. Aamulääkkeet sai juustossa, mutta muutoin tyttö lähti niine hyvineen automatkalle Aistiin.

Liikkuminen oli aivan yhtä pahaa kuin aiemminkin. Takajalat ottivat jo ristiaskelia. Pissalla kävi kuitenkin. Autoon ponnistaessa vinkaisi. Ponnistuksesta ei tullut mitään vaan emäntä sai vinssata perän kyytiin. Aistin pihalla sattui kontissa ylös nouseminen. Vasen takajalka ei enää kantanut kunnolla.

Aistissa päästiin omaan huoneeseen odottelemaan lääkärin tuloa. Liikkuminen oli tehnyt kipeää ja makuulle käytyäänkin Nova tärisi. Kun koitti vaihtaa asentoa, vinkaisi. Lääkäri katsoi nopeasti liikkumista. Nova sai rauhoitteen jonka oli tarkoitus nukuttaa - tyttöpä pisteli vastaan ja oli hoitajien tullessa vielä silmät auki. Rauhoite kuitenkin sai olon paremmaksi, sillä nyt pystyi käymään makuulle rentona.

Röntgenkuvassa näkyi muutoksia leikkauskohdassa. Siellä se kasvain jatkoi kasvamistaan. Päätöstä ei tarvinnut miettiä yhtään - Novan oli hyvä jäädä lopullisille unilleen.

Selän tarinaan on päivitetty videot viimeisistä liikkumisista, kuvista ja lausunnoista.

Aistin henkilökunta oli todella ymmärtäväistä ja auttavaista surun hetkellä. Toimitus Eviraan ja tuhkauksen järjestäminen olisi hoitunut heidänkin kauttaan, mutta emäntä vei Novan perille saakka. Niin pitkälle kuin Novan vain pystyi saattamaan.