G-miehet asuvat 75 x 35 x 35cm terraariossa, mutta pelkkä puru ja pesämökki eivät millään riitä pojille virikkeiksi. Siksipä tarjolla on aina myös kananmunankennoja, vessa- ja talouspaperirullien hylsyjä ja/tai pajunoksia jyrsittäväksi. Heinää palastellaan, siinä kieritään ja sitä syödään hirvittävällä kiihkolla. Sopiipa se poikien mielestä pesän pehmikkeeksikin. Hiekkakylpyjä otetaan päivittäin. Saviruukku on kaivelua, tai purulla täyttämistä varten. Mutta silti riittää energiaa muihinkin huvituksiin. Luultavasti enemmän, kuin koskaan kerkeän ideoimaankaan.
Kuitenkin, kaikenlaista kivaa voi gebruille kehittää. Käyttökohteet eivät tosin aina mene ennalta suunnitellusti, mutta mitään ei ole vielä täysin hyljeksitty :)
Kiipeilyä huvimajassa
Kotatyyppinen pajusta tehty huvimaja on syötävän hyvä juttu, ja syötäväksi tehtykin.
Korkeutta kaikkinensa noin 30 cm, juuri ja juuri mahtuu purujen päällä, osin upotettuna,
seisomaan 35 cm terraan. Pohjan halkaisija viitisentoista senttiä. Edessä kulkuaukko,
jota juurikaan ei kunnioiteta :)
Huvimajan elinikä oli 4 päivää. Ensimmäiset kolme päivää sitä nakerreltiin varsin hillitysti, mutta purkutöiden alettua homma hoituikin yhden iltapäivän aikana! Jäljelle jäi vain pystypuut. Seinäsilppua löytyykin purusta runsain mitoin.
Pajua on helppo punoa, nyt ensimmäistä kertaa itsekin kokeilin. Ennen työn aloittamista pajuja kannattaa liottaa vedessä, jotta ne notkistuvat. Itse punoin majan pajupuskan vieressä oksia samalla katkoen, sen tuoreemmaksi ei enää voi päästä :)
Ensin laitetaan tukipuut pystyyn esim hiekalla täytettyyn kattilaan (halkaisija n. 15 cm), jossa ne pysyvät kohtuullisesti pystyssä. Sitten aletaan punomaan kahdella pajunoksalla, viedään kumpaakin oksaa joka toisen pystypajun edestä ja takaa. Eli ne kaksi, joita yhtä aikaa punotaan, menevät aina ristiin. Aloituksessa käytetään keskeltä taitettua oksaa, taitos asetetaan yhden pystypuun ympäri, ja siitä vaan vaakasuunnassa punomaan. Kun oksa on loppumassa, jatketaan seuraavalla (jatkosta noin yhden pystypuiden välin matkalle, kokeilemalla huomaat). Oksien päätökset voit pujottaa punokseen.
Lopuksi työ tietysti siistitään vielä saksilla, ettei törröttelijöitä jää. Tosin, kyllä gerbiilitkin osaavat tämän siistimisen tehdä. Oven saa aikaiseksi kääntämällä punontasuunnan oviaukon kohdalla.
Oksa saa olla melko ohutta, ehdottomasti tuoretta, taipuisaa ja suoraa. Pystyoksat saavat toki olla jämäkämpiäkin, mutta pikkurillinpaksuinen on tässä mittakaavassa ihan maksimi. Tämän majan ylimmät punontaan käytetyt oksat olivat alta puolen sentin vahvuisia, sitä paksummat eivät enää taipuneet. Pystypuita taitaa olla 9 kpl.
Muistathan, että tienvieren pajuihin on voinut kertyä gerbiileille haitallisia myrkkyjä. Kannattaakin hakea syötäväksi päätyvät pajut vähän kauempaa.
Kookos on kiva piilopaikka
Kookoksesta piti tulla pojille pesäkoppi, mutta nämä herra nukkuvat mieluummin taivasalla
heinäpatjalla. Mutta ei anneta yhden epäonnistuneen pesäkoitoksen masentaa. Seuraavasta
kookoksesta tulee pojille hiekkakylpylä, ja uusia pesähankkeitakin on jo mielessä...