Nova | oppia | kisailuja | misseilyä | albumi | linkkejä

Linkit vanhoihin juttuihin...
4 v | 1 kk | 2 kk | 3 kk | 4 kk | 5 kk | 6 kk | 7 kk | 8 kk | 9 kk | 10 kk | 11 kk
5 v | uusin juttu

Nova 3 v

keskiviikko 3.9.2008
Aika on mennyt siivillä! Nova vietti synttäreitä Helin, Typyn ja Misun luona. Oli tötteröhatut ja epäilemättä hauskaa... oli viikon verran riepottanut Misua pitkin peltoja, herätellyt isäntäväkeä 5 aikaan aamulla, leikkinyt pallolla, rätillä, ja ihan millä vaan. Kumma juttu, että kun emäntä kävi hakemassa tyttöä kotiin, ei ollut puhettakaan moisista elkeistä. Hyvin nukkui seuraavat 2 päivää.
Aloitettiin kuitenkin saman tien treenit. Sunnuntai-iltana käytiin Lukan kanssa Muuramen kirjastolla kokeilemassa seuraamista, liikkeestä istumista ja hyppynoutoa. Liikkeestä istuminen on ihan pommi - joko jää seisomaan. Jos samalla hidastaa vauhtia, tekee istumisen loppuun saakka. Argh, pakka hajoaa...
Maanantai-iltana käytiin tekemässä lyhyt jälki sysipimeään metsään, ihan vieraaseen paikkaan. Ajettiin saman tien, ja tyttö eteni kuin höyryveturi. Päätti janalta oikean suunnan puolen metrin matkalla, jäljesti ilmeisen tarkkaan. Matkalla oli pari kasaa frolikkeja, ekasta meni yli. Seuraava oli kepin kohdalla; tässä vähän epäröi ja kannustin ilmaisemaan; söi frolikit ja antoi kepin käteen. Sai palkkaa. Jatkettiin, tultiin kulmaan ja selvitti ilman ongelmia. Seuraavalla kepillä sama pieni hidastus ja hännän heilautus. Pyysin etsimään kepin ja hirmuisella nuuskutuksella sen lopulta löysi (pimeä on tosi hyvä, ei voi käyttää silmiään lainkaan!) Sitten vielä viimeiselle pätkälle - meni polun yli ilman ongelmia ja taas samanlainen hyvin heikko reagointi, mutta näytti kepin pyynnöstä. Ilmaisumotivaatiota siis lisää. Jäljen ajo on tytöllä muistissa. (ainakin emännän hajulla...)
Tiistaina käytiin Killerillä. Ihan ok seuraamista, tehtiin pari ruutuunlähetystä (on tosi hyvä ruutumotivaatio!) ja eteenlähetyksiä. Taas ensimmäisellä ei tiennyt tarkkaan missä on palkka, mutta onneksi Novalla riittää uskoa edetä. Loput oli taas helpompia, kun tiesi missä on (avopalkka targetilla). Yhdellä lähetyksellä pysäytin (maahan) - reagoi kyllä heti mutta jäi hölmänä seisomaan. Toisella käskyllä meni maahan. Sitten taas eteenmenoja ilman pysäytystä.
Tehtiin väliin esteitä; metrinen ja A olivat melkein kiinni toisissaan. Ilman alkulämmittelyä heitin hypylle - tosi vinoon. Hain, heitin uudestaan ja annoin käskyn. Nova koitti kiertää, käskin takaisin ja lähetin uudestaan. Paluussa koitti taas kiertää; pyöräytin ympäri ja vaadin hyppäämään. Näköjään berni pääsee metrisen esteen vierestä liki nollavauhdilla. En palkannut vaan vaadin uuden; nyt teki hyvän. Seuraavaksi A: muuten hyvä mutta tuli paluuhypyn metrisen kautta :) Pyysin uuden, annoinkohan paluusuuntaan vielä A-käskyn. Tuli oikein, ei tehty enempää. Loppuun viimeinen eteenlähetys (vanhalle targetille), ei ongelmaa.
Kotona iltaruuilla ollaan otettu kaukkareita (maahan-seiso). Yllättävän vaikeaa näin tauon jälkeen; pyrkii siirtelemään painoa tassulta toiselle.
Tänään ei treenailtu, mutta iltalenkki tehtiin vauhdin hurmassa omilla kotikulmilla. Kotiin tullessa tassuja kuivaillessa pyyhkeeseen jäi veritahroja - vasen etukannus nirhautunut yhdeltä reunaltaan. Vuosi hetken aikaa, mutta eiköhän tuo parane...
Niin, ja olihan tänään kakittu päiväseltään matolle ja omalle pedillekin... lenkkeiltiin töitten jälkeen omilla kulmilla, harjulla ja illalla uudestaan omilla kulmilla. Saldona viidet kakat. Liikkuvaa tavaraa, mistä lie johtuu...
torstai 4.9.2008
Heti töiden jälkeen Nova kuvitteli pääsevänsä harjulenkille - itseasiassa pääsikin jäljelle. Tajusi homman samalla hetkellä kun repusta kaivettiin liinat ja valjaat; nenä painui heti maahan. Osaa siis yhdistää välinnet ja tekemisen :)
Oli todella tuulinen ja aurinkoinen keli. Jälki oli puolisen tuntia vanha. Nova lähti janalta tosi hyvin - ja bongasikin jäljen. Sääli vain ettei ollut meidän... oli pakko pyytää takaisin janalle ja lähettää uudestaan. Sen oman jäljen löytäminen olikin nyt vaikeampaa. Mentiin siitä useamman kerran ylikin. Lopulta löysi, ei janalta mutta hieman kauempaa. Jäljesti aavistuksen sivussa, mutta löysi kaikki frolikit. Kulmat olivat tiheämmän metsän luona, jossa jäljestys muutenkin oli hirmu paljon tarkempaa - näissä ei siis ongelmia. Mutta ne kepit... kolmessa neljästä oli frolikkia kepin luona. Söi, mutta kepit poimi vasta innostettuna. Yhden namittoman kepin yli käveli ilman, että tästä näki mitään reaktiota.
Keppimotivaation vuoksi tehtiinkin vielä kolme lyhyttä lähetystä pieten jälkien päähän. Näistä eka meni hyvin sekä "janan", jäljestyksen että ilmaisun osalta. Toisessa oikoi jäljelle, kolmannen kepin löysi liki mäihällä. Yksittäisillä pätkillä ei ollut ongelmia ilmaisussa. Eli jokin siinä on, ettei sekä jälki että ilmaisu kuulu Novan päässä samalle reissulle.
Kotona odottikin tyttöä oikea hieronta. Tyttö tunnisti Erikan heti ovelta, ja halusi lähinnä hyppiä syliin... Liikkeiden tarkastuksessa ravaaminen meinasi olla vähän jännää, joten tyttö pomppi kun ei pysynyt nahoissaan. Sisällä rauhoittui kuitenkin makaamaan melko pienellä vaivalla (aluksi olisi otettu mahahieronta, kiitos).
Kireitä paikkoja löytyi; vasemmalla puolella etenkin lavan yläosa, ja lantio sekä takajalka. Oikealla puolella niska on ihan jumissa, ja keskellä selkää on arka paikka. Kaikkinensa on paremmassa kunnossa kuin heti vaelluksen jälkeen, mutta jatketaan hierontoja vielä ainakin että saataisiin paikat kunnolla aukeamaan.
tiistai 9.9.2008
Perjantai-päivänä Nova ei ollut juonut lainkaan, joten illalla sai kupillisen tonnikala-vettä. Se upposi heittämällä naamariin. Mutta kun sen päälle tyttö jäi viettämään yksin koti-iltaa, ei rakko kestänytkään isoa painetta. Taas tuli makuualustasta pyykkiä. Matto olikin vielä edelliseltä kierrokselta kuivumassa
Lauantaina käytiin nolla-koirana tokokisoissa makaamassa paikallaan. Nova oli täynnä virtaa, mutta paikkamakuuseen rauhoittui ihmeen hyvin. Suoritus tosin keskeytyi jo pian ensimmäisen minuutin jälkeen; assaria ei enää tarvittu. Niinpä tästä tuli vain kierros, jolloin pääsi syöttelemään (kerrankin!) koiraa kehänauhan sisäpuolelle.
Sunnuntaina käytiin ihmettelemässä Pirkkalaa takapihalta katsottuna - Nova joutui viettämään koko iltapäivän terassilla. Lenkillä sentään päästiin käymään. Nova pääsi ihmettelemään vatsalihaspenkkiä ja erilaisia rekkitankoja - ne osoittautuivat ihan päteviksi temppualustoiksi.
Eilen käytiin toko-kentällä tekemässä omia suorituksia. Eteenlähetyksiä (meni komeasti maahan!), seuraamista, liikkeestä istumista, ohjattua ruokakupilla käntiä (vasemmalle). Novalla oli uskomattomasti virtaa, jaksoi tehdä isolla innolla.
Tänään tehtiin jälki taas ihan uuteen metsään. Täällä ei varmasti ollut ylimääräisiä marjastajien harhajälkiä ;) Ensimmäinen jälki oli aluksi kostealla pohjalla, muuttui kuivaksi lopussa. Toinen jälki oli kokonaan kuivaa. Molemmissa aika "tyhjä" metsän alusta. Tuuli kovasti, mutta isot puut suojasivat riittävästi ettei sitä metsän sisällä niinkään huomannut. Jälki vanheni puolisen tuntia. Nova poimi jäljen taas vähän sivusta, mutta lähti ajamaan varmasti oikeaa uraa pitkin. Jäljellä ei ollut nameja, vain keppejä, ja jäikin pörräämään ensimmäiselle. Innostin, ja ilmaisi. Tästä palkaksi kanaa. Lähti jatkamaan, selvitti kulman, tuli metrin leveälle purolle ja yhtään ihmettelemättä meni yli. Jälki ei vain mennyt, se kääntyi puron vartta pitkin (reunat olivat niin liejuisia, etten päässyt siitä yli). Tarkoituksella kutsuin Norpan takaisin, mutta ehti sen verran kartoittaa vastarantaa, että tyhjäähän siellä. Omalla puolella löysi taas helposti jäljen, ja jatkoi vauhdilla. Meni seuraavan kepin yli. Taas tuli (paljon pienempi) puro vastaan; tästä jälki meni yli mutta nyt Norppa tutki tarkkaan ennen kuin päätti suunnan. Puron jälkeen oli keppi - jäi siihen pörräämään. Sai palkaksi koiranmakkaraa. Palkka oli liiankin hyvä. Jatkoi matkaa kamalalla vauhdilla, ja kun maastokin kuivui, nenä meni enemmän jäljen sivussa. Meni ohi kahdesta jäljellä olleesta kepistä. Tuli tielle; lähdettiin uudelle etapille. Täällä lähti janalta ensin takajäljelle, mutta kääntyi kutsusta ja otti oikean suunnan. Ensimmäiselle kepille piti taas hieman innostaa, mutta seuraava ilmaisu oli komea - risukon vuoksi liina ei ollut kädessä ja Nova ehti jo niin kauas, ettei liinasta ehtinyt lainkaan antaa apua seuraavalle kepille. Ja Nova painui automaattisesti maahan. Tämä oli niin hieno, että oli pakko antaa loput koiranmakkarat ja lopettaa ajot siihen.
Jäljen jälkeen mentiin vielä Aholaitaan treenaamaan tottista. Eteenlähetyksiä - hieman epävarma. Esteet menivät nappiin (emännän pitää vain harjoitella heittoja). Paikkamakuu ja paikkaistuminen päästiin tekemään häiriössä. Seuraamisiin ei enää potkua olisi riittänytkään. Paikkaistumisessa kokeili kerran painua maahan! Koesuoritukseen mahtaa olla vielä kivinen tie edessä...
Illalla kaiken päivän jännityksen päätteeksi saatiin pala hevosta. Saa nähdä mitä maha siitä tykkää ;)
keskiviikko 10.9.2008
Prups pröps. Maha kertoo toiminnastaan äänitehostein ja hirmuisesti on tavaraa tulossa ulospäin. Mutta onneksi kaikki ovat olleet hallittuja, ei ole tarvinnut uutta pyykiä pestä. Tänään Nova nassutti takapihalla lisäksi kilon-pari hirven luuta (viimetalven jämiä) eikä iltaruoka meinannut enää maistua. Oli pitkästä aikaa puuroa, ja nyt hevosen jauhelihalla. Siellä oli joitain klönttejä jotka nähdään vielä huomisella aamupalallakin.
perjantai 12.9.2008
Hevosenlihasta jää yhä joitain klönttejä lautasen reunalle, mutta pääosin puuro uppoaa hyvin nassuun. Tänään laitettiin joukkoon b-vitamiinia ja magneesiumia - tyttö syljeskeli molemmat lattialle. Toivottavasti näiden syömisestä / syöttämisestä ei tarvitse tahtojen taistelua saada aikaan.
Käytiin lenkkeilemässä Lukan kanssa Ristikivessä. Tulli paljon koirakoita vastaan. Ohittamiset ovat Novalle suuri kiusauksen paikka. Tekisi niin kamalasti mieli käydä nuuskimassa toisia! Täytynee lenkkeillä kaupungissa useamminkin.

Paikkamakuussa

sunnuntai 14.9.2008
Eilisaamu aloitettiin varhain starttaamalla jo puoli kuudelta auton kyytiin. Nova vähän ihmetteli aamuherätystä, mutta pomppasi iloisena autoon. Ajeltiin korkkaamaan ensimmäiset jälkikisat, ja Nova oli iloisena toimimassa - ainakin puoleen päivään saakka. Sitten meno alkoi jo vähän hyytyä, mutta löytyi tassuista virtaa vielä illan visiitille Nadian luoksekin. Ainakin Nallun leluilla oli huippukivaa leikkiä. Kotimatka pisti väsyttämään jo vähän enemmän :)
Mutta kaikkinensa kiva kisäpäivä: herkkuaj, ruokaa, kissanruokaa ja hampurilaista. Mitä muuta pieni koira voi päivältään toivoa?
No toisen samanmoisen päivän! Ei ihan, onneksi, mutta herättiin tänäänkin aikaisin ja lähdettiin Helin, Tiinan & Lukan mukaan katsomaan poikien luonnetestisuorituksia. Nova pääsi hyppimään paikalla vieraita esteitä. Etenkin yksi, jossa oli harjanvarsia huipulla, meinasi olla tosi ällöttävä. Motivaatiotreeninä näitä hypittiinkin, lähinnä saadakseen varmuutta taas hyppäämiseen & vieraisiin esteisiin.
Eteenmenot olivat täällä jotain ihan kammottavaa; ei löytänyt viheriöltä palkka-patukkaa ja meni loput ihan haahuiluiksi. Heli oli parempi (ja näkyvämpi) loppupalkka.
Muutoinhan päivä olikin oikeastaan autossa istuskelua, ja pikaista painia mamman kanssa. Silti illalla oli kotona hyvin väsynyt koira.
maanantai 15.9.2008
Norppa sai toisen hierontansa. Tervehti Erikaa pihalla innosta pomppien ja linnoittautui heti patjalle. Vähän venkosi alkuun molemmilla kyljillä, mutta antoi käsitellä hieman rauhallisemmin kuin viimeksi. Ja oli kuulemma lihakset pehmenneet. Löytyy jo uusia jumipatteja & kuonamönttejäkin.
sunnuntai 21.9.2008
Viikko meni taas hurahtaen. Tiista lähinnä vain olellessa, mutta keskiviikkona käytiin tekemässä harjulla puolentoista tunnin lenkki pötköttelyn vastapainoksi. Torstaina käytiin kuokkimassa hakutreeneissä ja kokeiltiin ruutua: ei uponnut ja jäi pyörimään oikeaan takakulmaan, ja siitä ylikin. Viera alue, vieraat esineet, eikä emännällä aavistustakaan miten auttaa. Se, että vieras kävi välillä alueella kävelemässä, ei tuonut lisää virtaa eikä motivoinut uppoamaan. Jonkin ajan jälkeen lähdettiin kävelemään yhdessä yhä kauemmas - eikä vieläkään päästy vasempaan laitaan. PItkään juoksenneltuaan tuli jano, ja Nova löysi kivenkolosta vettä... yli 10 minuuttia meni ennen kuin esine viimein löytyi ja Nova pääsi vasempaan kulmaan. Työvoitto... mutta loi melkoisen kauhuskenaarion kisoja varten.
Perjantaina käytiin sitten ottamassa motivointiruutu harjulla: Nova näki kun emäntä tallasi, ja esinettä ihan heiteltiin ja huudeltiin Novalle. Pehmoisen kamerakotelon toi innolla, ei kestänyt kauan. Seuraavaksi avaimet - oli ällöttävämmät, mutte epäröinyt ottaa suuhun. Oli hyvä päättää tähän, käytiin lenkillä ja siellä tehtiin vielä lyhyt jana- ja ilmaisuharjoitus. Nämäkin meni Novalta putkeen. Ei siis ihan menetetty tapaus.
Lauantaina Nova pääsi lenkkeilemään ja leikkimään Typyn, Misun ja Taran kanssa. Kyllä kelpasi. Kävi omin luvin vielä moikkaamassa ylimääräistä tielle eksynyttä koirakkoakin... illasta sitten vain oltiin, ja lenkkeiltiin kylillä. Aamulla startattiin omituisen aikaisin, mutta tottakai Nova oli lähdössä kun kerran reppukin lähtee mukaan. Ajeltiin Mänttään jälkikisaan, ja niin vain Novasta leipoutui JK ykkönen. Vielä kotimatkallakin oli virtaa katsella maisemia; kotona kalusi tunnin luuta takapihalla. Sitten tulikin vieraita, ja oli hyvä käydä keittiön pöydän alle unille.
Aamusta oli jo pientä löysää; illalla yhä löysää. Olisikohan tullut yrjölän puurosta, jossa nyt on porkkanarouhetta mukana? Onkohan se liian tujua tavaraa massulle? Saa nähdä...
Onkin pitänyt kirjoittaa, että muutaman päivän jälkeen hevonen on kadonnut suihin ihan kyselemättä. Nyt on syöty paljon puuroa, pakastin kun pullottaa lihoja.

3 v 1kk

minna.hillebrand /at/ gmail.com | muokattu 13.09.2009 18:19