Kottinlähdön aamuna suuntasin taas Luas-pysäkille ja edelleen kohti kaupungin pohjoispuolta, josta bussi-kiertoajelut lähtivät. Lähdin pysäkiltä väärään suuntaan ja sain samalla hieman erilaisen kaupunkikierroksen keskustan kaduista - ilman karttaa tietenkin. Pikkukadutkin olivat yllättävän siistejä, vaikkei niiltä enää kauppoja löytynytkään. Ihme kyllä, ei myöskään pubeja. Ne olivat asuinkortteleita. Hetken kuljettuani sain suunnattua itseni pohjoispuolen "keskuskadulle" ja löysin kierroksen lähtöpisteen. Katua kulkiessa alkoi hieman harmittaa että tämä oli reissun viimeinen päivä, eikä olisi enää aikaa tutustua tähän osaan kaupunkia... niin paljon oli vielä näkemättä!
Bussin kyydissä oli leppoista istuskella ja kuunnella kuskin elävää kerrontaa nähtävyyksistä. Kierrokselta olisi voinut jäädä millä tahansa pysäkillä pois ja hypätä taas myöhemmin kyytiin - busseja kulki 10 minuutin välein - mutta minulla ei valitettavasti ollut siihen aikaa. Niinpä tyydyin katselemaan, kuuntelemaan ja valokuvailemaan.
Kierroksella sai ennen kaikkea kuvan monista paikoista joista oli jo kuullut mutta joissa ei ollut tullut käytyä - sekä myös paikoista joista ei vielä tiennytkään. Paljon kauniita rakennuksia, ja kuski osoitteli myös paljon kohteita jotka eivät oikeita nähtävyyksiä olleetkaan, kuten kaupungin pienin 27-paikkainen pubi. Guinnessin panimo olisi myös ollut mukava nähtävyys.
Kierroksen puolivälissä taivas meni pilveen ja alkoi tuulla uhkaavasti. Sisukkaasti istuin kaksikerroksisen näköalapaikoilla hotellille saakka. Siellä oli aika laittaa loput tavarat kasaan, ja suunnata kohti aseman bussipysäkkiä ja edelleen lentokentälle. Paluumatka meni paljon nopeammin kuin mitä kaupunkiin pääseminen oli kestänyt. Mistä lie johtuu...
Olimme kentällä hyvissä ajoin ja aikaa jäi vielä viimehetken heräteostoksille. Boarding-ajan lähestyessä kiilasimme jonon kärkeen ja niinpä pääsimme koneeseen hyvissä ajoin. Sitten odottelimme kaikkien muiden matkustajien löytävän paikkansa koneessa, ja viimein alkoi lähtökiihdytys kotia kohti. Paluulento oli aivan yhtä helppo kuin tulokin - ei edes ilmakuoppia! Kaiken kukkuraksi olimme perillä hieman etuajassa.
Auto löytyi kentän parkista. Ei muuta kuin ABC:lle lounaalle, ja kokka kotia kohti. Dublin oli onnistuneesti nähty ja koettu!