Oslossa maaliskuussa 2011

Saavuimme Norjaan Holmenkollenin kisojen päätöspäivänä. Kadulle oli kerääntynyt jonkin verran turisteja ja paikallisia seuraamaan tapahtumia. Yliopiston eteen oli rakennettu kokonainen kisakylä jossa myytiin paikallisia suolaisia ja makeita; vaatteita ja käsitöitä. Kaikkea mitä torilta voisi löytää. Lisäksi turistien iloksi oli luotu rusettiluistelu-rata, jääveistoksia (mm. Huuto ja jääperheitä), suuren suuri tv-screeni ja moottorisahalla luotua puutaidetta.

Sunnuntai-ilta menikin juhlahumua seuraillessa. Kaupat eivät pääsääntöisesti olleet auki; ainoastaan baareissa, pubeissa ja joissain turistiliikkeissä oli elämää. Jopa keskellä maaliskuuta baarien terassit olivat käytössä; katteeseen asennetut lämmittimet loivat jonkin verran lämpöä.

Hotelli Anker on melkoinen torni ydinkaupungin reunamilla. Kävelykaduille on reittivalinnasta riippuen muutamien minuuttien matka. Huoneemme sijaitsi 12. kerroksessa. Korkealta näki keskustan länsi-pohjoispuolen yli aina Holmenkollenin mäkihyppytornille saakka.

Nähtävyyksiä

Liikuimme kaupunkialueella jalan. Keskustan alueella useat kävelykadut johdattavat yliopiston edustan puistikkoon, joka jatkuu kuninkaanlinnan ympäristönä. Toisella sivulla avautuu satama ja Akerin linnoitus. Kaupungin alueella näkee myös aktiivisia hevospoliisipartoita; hevoset kun elävät linnoituksen kupeessa.

Bussit ja ratikat kulkevat tiheään, ja niillä varmasti pääsee hieman keskustan ulkopuolelta löytyviin kohteisiin. Eteläpuolella sijaitsee ainakin huvipuisto. Kuninkaanlinnan takaa löytyy patsaspuisto. Lahden yli kulkee kesäaikaan (?) risteilijöitä; lahden toiselta puolelta löytyy ainakin muutama museo. Laivaristeily sellaisenaan olisi sekin varmaasti mukava kokemus.

Oslo ei sijaitse minkään valtavan vuonon pohjukassa; itseasiassa Oslon ympäristö oli yllättävän tasaista seutua. Vuoria ei näy edes horisontissa.

Shoppailua

Kaupungilla on silmiinpistävän runsaasti turistikauppoja. Kaikki myyvät sekalaista valikoimaa postikortteja, pikku-trolleja ja viikinkihahmoja. Hirvet eri muodoissaan (paidat, mukit, jalkineet) kuuluu myös vakiotuotteisiin. Norjalaisneuleita eri kuoseissa on myös tarjolla runsaasti. Osa villapaidoista näkyy olevan sateen- ja tuulenpitäviä ulkotakkeja! Trollien maassa turistiliikkeiden "sisäänheittäjinä" voi bongata melkein metrin korkuisia trollihahmoja. Melkoisia vekkuleita!

Ostoksia pääsee tekemään kaikkialla! Kävelykatujen varret ovat täynnä kenkä- vaate- ja kirjakauppoja. Pääkaduilta poistumalla löytyy monia erikoisliikkeitä; mm. eläinkauppoja, urheiluliikkeitä, huonekaluliikkeitä ja myös sekatavarakauppoja. Kauppakeskuksia on useita; kolme heti bussi- ja rautatieasemien kupeessa; ainakin yksi pienempi kävelukadulla ja erillinen ostoskeskus-keskittymä satamassa.

Ruokakauppoja löytyy lähes jokaisesta korttelista. Sunnuntaina kaupat eivät ole auki; arkena kaupat yleisesti auki 10-19.

Ruokarajoitteisena Oslossa

Pikkunälän karkottamiseen Oslo tarjoaa kahviloita aivan jokaisessa kadunkulmassa. Näyttävimmin mainostettaan vohveleita, joita sai sulkaakuorrutteella, mansikkahillolla ja kermvaahdolla... Lisäksi moni kioski tarjoaa kahvia ja pieniä pullia. Nämä jäi multa väliin...

Tällä reissulla tuli ensimmäistä kertaa kokeiltua laktoosittomana ja gluteenittomana ruokailua ulkomailla. Ensimmäisenä iltana kokeilimme juna-aseman viereltä löytyvää Hereford stakehousea. Tilatessa tarjoilija osasi kertoa mitkä osat grilli-kana -annoksesta täytyi jättää pois (kastike). Annos oli silti loistava; kana oli sopivan kosteaa ja kasvisten maku vei kielen mennessään.

Seuraavana päivänä kävimme hakemassa keskustan ruokakaupasta tee-se-itse-salaatin, johon kilohinnalla sai kasattua oman maun mukaisen coctailin. Tämän vaihtoehdon hinta-laatusuhde oli kerrassaan loistava! Myöhemmin kävimme kokeilemassa kevyttä illallista Fridayssissa. Vehnärajoitteen myötä ruokalistan valikoima kutistui aika pieneksi. Täälläkin tarjoilija osasi kertoa mitkä osat ruuasta (lopulta cesar-salaatti) piti jättää pois (cheddar-juusto, crutonit, kastike). Pyötään tuotu annos oli suunnaton pettymys. Kasa vihreää salaattia, neljä tomaattilohkoa ja nokare liian kuivaksi pariloitua kanaa oli kertakaikkiaan lohduton kokemus etenkin hintaansa verrattuna. Samalla panoksella olisi saanut kolme päivän salaattiunelmaa.

Lähtöpäivänä valitsimme keskustakortteleista ravintola Mona Lisan. Olimme liikkeellä todella aikaisin joten saimme henkilökohtaista ja nopeaa palvelua. Jo ruokaistaa tuotaessa kysyin mitkä pihviannoksista voidaan tehdä laktoosittomina ja gluteenittomina. Tarjoilija kävi varmistamassa nämä kokilta erikseen (kaikkien kastikkeiden perusjauhona Maizzena, mutta vain tomaattikastikkeen sai laktoosittomana). Lopulta annos oli yksi ruokalistan vakioruuista, johon vaihdoimme kastikkeen. Pöytään tuli annos, jolla lähti nälkä. Jälkkäriä ei valitettavasti löytynyt näillä rajoitteilla, mutta kaikkinensa tästä paikasta jäi todella hyvä mieli.