Rallytokoa käytännössä

Rallytokossa edetään radalla tehtäväkylttien mukaan.
Tavoitteena iloinen asenne ilman suoritusvirheitä.

Rallytoko on Suomessa vielä uudehko ja huonosti tunnettu laji. Se yhdistää tottelevaisuuskokeen ja agilityn liikkeitä ja ohjausperiaatteita siten, että monen mielestä kokonaisuus on peristeistä tokottelua huomattavasti rennompaa. Ohjaamisen rentous kiehtookin monia. Lajiohjeet ja kilpailuperiaatteet on Suomeen tuonut Suomen Rally-Tokoliitto. Liiton sivuilta löytyykin paljon lisää sekä lajista että säännöistä. http://www.rally-toko.fi

Rallytoko muodostuu sarjasta tehtäviä, joista moni on tuttu perinteisen tokon (osa)liikkeinä. Agilitystä tuttuun tapaan suullisia-, käsi- ja vartaloapuja saa käyttää vapaasti. Suoritettava rata on jokaisessa kokeessa erilainen ja siihen tutustutaan tuomarin johdolla ennen koesuoritusta. Tehtävien määrä ja -valikoima vaihtelee koeluokan perusteella. Koesuorituksiin lähdetään täydellä 100 pisteen maksimimäärällä. Radalla tapahtuneet virheet vähentävät pistesaldoa. Suorituksesta otetaan myös aikaa, jolloin saman pistemäärän saaneilla kilpailijoita aika ratkaisee sijoituksen.

Peruskäskyjen osaaminen (perusasento, istu, seiso, maahan, seuraa) osaaminen auttaa alkuun rallytokoliikkeiden opettelussa. Alokasluokka suoritetaan kokonaisuudessaan hihnassa, joten radalta karkaamista ei tarvitse pelätä innokkaammankaan koiran kanssa. Katsekontaktia koiran ja ohjaajan välillä ei vaadita. Tavoitteena on mahdollisimman sujuva suoritus läpi tehtäväradan ilman ylimääräisiä suorituksia.

Tehtävät suoritetaan kyltin vasemmalla
puolella takaviistossa rintamasuunta
kylttiin päin. Tässä on saavuttu kyltille ja
suoritettu käännös oikealle.

Tehtäväkylteistä

Suoritukset tehdään aina kuvalla havainnollistettujen kylttien kohdalla. Kyltille sijoitutaan siten, että ohjaaja on kyltin vasemmalla puolella 45 asteen kulmassa "takaviistoon" enintään puolen metrin päässä kylttilinjasta. Tähän sääntöön poikkeuksena on suorituksen suuntaa kääntävät kyltit (kulmat 90 ja 270 astetta sekä täyskäännökset) jotka suoritetaan suoraan kyltin edessä. Lisäksi on yksi askelsiirtymä oikealle-kyltti, joka suoritetaan kyltin takana. Suurikokoisen koiran kanssa tulee välttää kylttiin törmäämistä, joten kyltin suorituspaikka tulee valita siten että suorituksen aikana joko koira tai ohjaaja on enintään 0,5 metrin päässä kyltistä.

Erilaiset seuraamiset toistuvat monissa tehtävissä. Pelkkää seuraamista näkyy mm. käännöksissä 90, 270 ja 360 asetta vasemmalle ja oikealle. Ihanteellisesti suoritettuna ohjaaja "polkee käännökset paikallaan" ilman ylimääräisiä askeleita. Koiran takapuolen tulisi pysyä seuraamispaikassaan.

Vauhtia muuttavia kylttejä ovat normaali vauhti, juoksu ja hidas kävely. Normaali käynti on aina kahden ääripään välillä. Nopeudenmuutos tulisi ajoittaa 0,5 m ennen kylttiä, tai viimeistään kyltin kohdalle.

Kylteissä joissa käskynä on "koira eteen", koira ohjataan istumaan ohjaajan eteen rintamasuunta ohjaajaan päin. Tästä poikkeuksen on yksi ylemmän luokan kyltti, jossa koira seisoo (ja peruuttaa) ohjaajan edessä ja liikkuu ohjaajasta poispäin.

Kylteissä voidaan määrätä askelsiirtymiä eteen- tai taaksepäin. Koesääntö määrittelee askeleen vähintään ohjaajan jalkapohjan mittaiseksi. Suuremmat askeleet ovat hyväksyttyjä, mutta ohjaajan tulee mitoittaa askeleensa siten, että hän pysyy annetussa kylttivälissä. Seuraavan kyltin ohi kulkeminen on virhe.

Kyltit voivat määrätä koiralle asennon (istu/seiso/maahan), joka koiran tulee säilyttää kun ohjaaja kiertää koiran ympäri vastapäivään. Alokasluokan koiran voi ohjata maahan vartalolla ohjaten. Koiran täytyy kuitenkin pysyä maassa myös silloin kun ohjaaja suoristaa selkänsä, jotta liike katsotaan hyväksytyksi. Kun ohjaaja on kiertänyt koiran, hän pysähtyy lyhyesti koiran rinnalle ennen kuin jatkaa seuraamistehtävä. Ylemmän luokan liikkeissä on myös variaatioita joissa liikettä jatketaan ilman pysähtymistä.

Vasemmanpuoleinen kaavio osoittaa pujottelun ihanteellisen
kävelylinjan. Oikealla on kolme eri lähestymismallia tehtäväkyltin
sijainnista riippuen.

Pujottelutehtävä koostuu neljästä merkistä (muovisia, metallisia tai puisia esineitä; esim kartoita ja kukkaruukkuja, tai ylemmissa luokissa henkilöitä) jotka on sijoitettu jonoon 1,5-2 metrin etäisyydelle toisistaan. Pujottelu voi olla yhteen suuntaan tai edestakaisin ja se suoritetaan siten, että ensimmäinen merkki jää aina koirakon vasemmalle puolelle. Ihanteellinen suorituslinja kulkee laajoilla kaarilla merkkien välistä, jotta koira ei osu merkkeihin. Pujottelun jälkeen rata voi jatkua mihin suuntaan tahansa. Tehtäväkyltin sijoittaminen radalle vaikuttaa siihen, millä tavalla pujottelutehtävää tulee lähestyä. Eri vaihtoehdot on esitetty kaaviokuvissa. Tehtäväkyltti voi olla sijoitettuna mihin hyvinsä tehtävään nähden.

Spiraali on pujottelun kaltainen estesarja, jossa on kolme peräkkäistä merkkiä. Tehtävä suoritetaan kiertämällä ensin kaikki merkit, sen jälkeen kaksi lähintä ja viimeiseksi yksi merkki. Kiertosuunta määritellään tehtäväkyltissä. Kuten pujottelussa, myös spiraalin lähestymiseen vaikuttaa tehtäväkyltin sijainti. Pujottelussa ja spiraaleissa käytettävien merkkien tulee olla sellaisia, että ne eivät varsinaisesti houkuta koiraa. Avoimessa luokassa mukaan tulee erillinen houkutus-kyltti, jolloin radalle on asetettuna neliön muotoon neljä esinettä: esimerkiksi koiran ruokakuppeja ja leluja. Syötävät houkutukset tulee kuitenkin olla peitettynä siten, ettei koira välittömästi saa ruokaa syötyä. Tuomari määrää millainen kävelylinja houkutusten ympäri tulee tehdä.

Hyppy voi olla joko toko- tai agilityeste. Hyppy suoritetaan siten, että koira ja ohjaaja kulkevat esteen yli "yhtä matkaa" (vain koira hyppää, ohjaaja kulkee esteen sivussa). Kulkusuunta ei saa muuttua esteen jälkeen, eli esimerkiksi koira ei saa suorittaa estettä kovalla vauhdilla ja sen jälkeen palata ohjaajan sivulle. Ohjaaja saa ottaa juoksuaskelia esteen kohdalla, mutta seuraamisen pitäisi palautua heti esteen jälkeen. Hyppykorkeudet ovat 20/30/40 cm siten, että säkäkorkeudeltaan alle 40 cm koirat hyppäävät matalimman esteen ja yli 50 cm korkeat koirat korkeimman esteen. Hyppyjä voi olla myös useampia sarjana joko kaarevalla tai suoralla linjalla. Radalla voi olla esteenä myös putki, joka suoritetaan kuten agility-putki. Tässäkin koskee sama yhtä matkaa suorittamisen sääntö; koira ei saa esteen vuoksi edistää suoritusta. Hypyn ja putken ohjaamisessa on sallittua näyttää esteen suunta reilulla vartalo-ohjauksella myös ylemmissä kilpailuluokissa.

Ylemmissä luokissa kylttien tehtäväsarjat ovat melkoisen mielikuvituksellisia. Esimerkiksi täyskäännöksissä on useita variaatioita, joissa koira voi olla ohjaajan kummalla puolella hyvänsä. Mukana on myös tokosta tuttu merkille lähettäminen, jossa koiran tulee osata juosta vasemmalle etuviistoon 5 metrin päähän sijoitetulle kartiolle. Koira jää seisomaan kartiolle siten, että jokin koiran osa on 1 metrin säteellä kartiosta. Ohjaaja jatkaa matkaa seuraavalle kyltille, jossa hän kutsuu koiran takaisin seuraamiseen.

Kyltit sisältävät puolenvaihtoja seiuraamispaikan muuttamiseksi vasemmalta oikealle. Paikanvaihdos voi tapahtua joko ohjaajan edessä tai takana seuraamisnopeuden (juurikaan) muuttumatta. Jalkojen välistä tapahtuvassa puolenvaihdossa ohjaajan vauhti saa hetkellisesti pysähtyä, mutta koiran tulee pysyä jatkuvassa liikkeessä.

Ylempien luokkien kylteissä on mukana
koiran jättöjä ja kutsuja takaisin seuraaamispaikalle.

Hankalammin tulkittavia kylttejä on esimerkiksi kulma, jonka jälkeen on piirretty toinen nuoli. Käytännössä koirakko saapuu suorituspaikkaan ja pysähtyy kyltin eteen perusasentoon. Koira jää istumaan paikalleen katse kyltin suuntaan. Ohjaaja kääntyy paikallaan 90 astetta oikealle, ottaa yhden askeleen eteenpäin ja pysähdyttyään kutsuu koiran sivulle perusasentoon. Matka jatkuu tästä normaalina seuraamisena.

Käytösruutu tulee mukaan ylemmissä luokissa. Käytösruutu suoritetaan kytkettynä löysällä hihnalla. Tuomari määrää koiralle suoritusasennon (istu/seiso/maahan) ohjaajan edessä tai sivulla. Suorituksen kesto on luokasta riippuen kaksi tai kolme minuuttia. Käytösruutu sijaitsee kisa-alueella joko tehtäväradan keskellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Käytösruutuun siirrytään heti oman suorituksen jälkeen ja siellä viivytään koko se aika, kun seuraava koirakko suorittaa rataa. Ajanotto alkaa, kun seuraava koirakko aloittaa suorituksensa. Aika voi siis olla toisen suoritusta lyhyempi tai pidempi.

Välimatka kyltiltä toiselle on 3-5 metriä. Vaikka kyltit ovat yleensä toisiinsa nähden "suorilla linjoilla", poikkeukset ovat mahdollisia. Ohjaajan on suunniteltava lähestymislinjat huolella.

Kilpailussa tehtäväradan kyltit on numeroitu suoritusjärjestyksen havainnollistamiseksi. Kilpailussa arvostellaan koirakon suoritus jokaisella kyltillä, siirtymät kylttien välillä sekä ns. kokonaisvaikutus. Pääsääntöisesti jokainen kyltti voi esiintyä radalla vain kerran. Poikkeuksena on vauhdinmuutoksen palautus (normaali vauhti) sekä kääntymiset eri suuntiin (90 tai 270 astetta).

Kohti rallytoko-koetta

Radan saa halutessaan suorittaa täysin tokomaisesti pelkillä suullisilla käskyillä. Pelkkien tokoliikkeiden osaaminen ei kuitenkaan riitä. Rallytokossa on paljon koiran takaosan käyttöä arvioivia liikkeitä ja eteen istumisia. Ylemmissä luokissa täytyy osata myös seuraaminen ja perusasennot ohjaajan oikealla puolella.

Koiran tai ohjaajan terveydellisten rajoitteiden vuoksi voi kokeeseen saada ohjeellista suoritusohjetta suurempia vapauksia anomalla Rally-Tokoliitosta eläinlääkärintodistusta vastaan. Esimerkiksi vahvasti nivelrikkoiselle koiralle voidaan käyttää ohjekorkeuksia matalampia hyppyesteitä. Opaskoira joka on tottunut toimimaan ilman hihnaa, saa toimia kytkemättömänä myös alokasluokan kokeessa.

Sekä tokosta että agilitystä poiketen rallytokossa voi uusia enintään kaksi valitsemaansa liikettä. Myös Lähtö-kyltin voi uusia. Uusimisesta tulee ilmoittaa tuomarille heti "epäonnistumisen" jälkeen ennen kuin on saavuttu seuraavalle tehtäväkyltille. Tällöin koirakko palaa epäonnistuneen tehtäväkyltin alkuun ja lähtee seuraamisesta (tai perusasennosta) kohti tehtäväsuoritusta. Matka uusimisen aloittamisesta edelliselle kyltille ei ole arvosteltavaa aikaa, joten silloin koiralla on "vapaus". Uusiminen tuo kuitenkin suoritukseen virhepisteitä.

Alokasluokan radalla on lähdön ja maalin lisäksi 10-15 tehtäväkylttiä, joista enintään 5 voi olla pysäyttäviä liikkeitä. Koirakko aloittaa suorituksen perusasennosta lähtöpisteestä tuomarin annettua lähtöluvan. Ajanotto alkaa, kun lähtö-kyltti on ohitettu ja päättyy maali-linjan ylitykseen. Kyltiltä toiselle siirrytään oma-aloitteisesti seuraamalla.

Rallytokoradalla voi olla yhdistettynä pujottelu- ja spiraali-tehtäviä siten, että samaa estettä käytetään molemmissa tehtäväsarjoissa, tai esimerkiksi kaksi pujottelusarjaa on sijoitettu peräkkäin. Tämän vuoksi radan suorittamisessa tulee käyttää suurta huolellisuutta.

Alokasluokassa saa vielä käyttää vartaloapuja
tai puolikumaraa asentoa koiraa kiertäessä.
Seuraavissa luokissa apujen määrä on jo pienempi.

Arvostelu tiukkenee ylempiä luokkia kohti mentäessä. Alokasluokassa sallitaan vielä vahvakin vartalo-ohjaus, mutta myöhemmin nämä lasketaan virheiksi. Pienet käsimerkit ja hartia-ohjaus on sallittua mestariluokkaan asti.

Tavoiteltavat tittelit

Lajin koulutustunnukset ansaitaan samaan tapaan kuin tokossa. Luokassa saa hyväksytyn tuloksen, kun suorituksen loppupistemäärä on vähintään 70 pistettä. Koulutustunnuksen ja luokkanousun saa jokaisessa luokassa kolmella hyväksytyllä tuloksella vähintään kahdelta eri tuomarilta. Koulutustunnukset ovat luokittain RTK1, RTK2, RTK3 ja RTK4.

Tavoitteena voi kuitenkin olla kolme vähintää 95 pisteen tulosta ylimmässsä mestariluokassa kahdelta eri tuomarilta, jolloin koira saa Rally-Tokomestarin arvon. Mikäli koiralla on myös näyttelystä vähintään laatumaininta hyvä, voi liitosta hakea koiralle Rally-Tokovalionarvoa. Kirjoitushetkellä näitä valioita ei Suomessa vielä ole.

Suoritusvirheistä

Löysänä roikkuva "hymyilevä hihna" on rallytokon
tunnetuimpia piirteitä.

Ohjaajan kannalta on tärkeintä perehtyä huolella koerataan. Radalta ei saa eksyä! Jo radalla väärään suuntaan käveleminen on hylkäävä virhe. Myös tehtäväkylteille tulee sijoittua huolella. Liian kaukana suoritettu tehtävä vähentää pisteitä. Kylttiin osuminen (joka koiran tai ohjaajan törmäämänä) vähentää myös pisteitä. Kyltin suorittaminen väärällä puolella hylkää tehtävän, ja useita kertoja toistuessaan johtaa koko kisasuorituksen hylkäämiseen. Koirakaan ei saa missään tehtävässä mennä kyltin ympäri. Myös maali on kyltti, joka tulee suorittaa oikealla tavalla.

Rallytoko on ehkä parhaiten tunnettu "hymyilevän hihnan tavoitteesta". Koetilanteessa hihnan kiristyminen aiheuttaa pistevähennyksiä. Kiristyminen on määritelty hihnan lukon nousemiseksi yli 90 asetetta. Käytännössä siis erittäin lyhyen hihnan käyttö ei ole mahdollista. Hyvin pitkässä hihnassa on myös omat ongelmansa: vapaana roikkuva lenkki menee helposti koiran tassun alle. Hihnaa ei voi korjata kesken radan, ellei jonkin perusasennon kohdalla koiraa saa nostamaan toista etutassuaan ja samassa yhteydessä pujottaa hihnaa pois tassun alta. Koiraan ei saa koskea edes tässä tilanteessa, ja hihnan selvittämiseksi ei koirakon kulkusuunta saa muuttua radalla, eikä koira saa suorittaa ylimääräistä liikettä (esimerkiksi peruuttaminen tai molempien etutassujen yhtäaikainen nostaminen). Hihnan tiputtaminen kesken radan on suuri virhe.

Ylimääräisiä liikkeitä ovat myös perusasennon ottamiset kohdissa, joissa rata ei niitä määrittele. Jos esimerkiksi hitaassa kävelyssä tai vasemmalle kääntymisessä koira istahtaa edes hetkellisesti, on tehtäväsuoritys hylätty. Siksi ohjaajan kannattaa lähteä likkeelle riittävän aikaisin kaikkien niiden kylttien kohdalla, joissa koira tulee perusasentopaikalle, mutta ei saa kyltin mukaan istua perusasentoon. Muita vastaavia virhekohtia ovat piruetit ja pyörähdykset kesken seuraamisen. Tai maahanmeno istumisen kautta. Kylteillä joissa ei erikseen määritellä perusasennon hakemista ohjaajan oikealta puolelta kiertäen, tällaista ei myöskään sallita.

Myös kylttien välinen matka on arvosteltavaa aikaa. Mikäli koira esimerkiksi pyörähtää piruetin kesken kaiken, katsotaan ettei seuraaminen ole onnistunut. Pistevähennyksiä annetaan kuten vastaavilla kylteillä.

Perus- ja seuraamisasento tulkitaan huomattavasti väljemmin kuin tokossa. Ihanne on toki suora perusasento 10 cm päässä ohjaajasta, mutta alle 45 asteen vinous sallitaan. Yli 45 asteen vinous tuo virhepisteitä. Yli 90 asteen vinous on jo väärin suoritettu tehtävä. Useat kyltit arvioivat koiran kykyä käyttää takapäätä seuraamispaikan säilyttämiseen. Mikäli seuraamisasento ja takapää säilyy alle 90 asteen suorituksen ajan, on tehtävä vielä hyväksyttävissä.

Useita käskysanoja saa käyttää jokaisen tehtävän aikana. Kuitenkaan ei ole ihanteen mukaista esimerkiksi seuraamisen aikana jatkuvasti hokea käskyä. Ylemmissä luokissa tästä voitaisiin ottaa pistevähennyksiäkin. Alemmissakin luokissa toistuvista käskyistä voi menettää pisteitä, jos tuomari katsoo että koira reagoi hitaasti käskyyn.

Kehuja ja kannustuksia saa antaa, mutta rumien puhumisesta tuomari sakottaa. Kadonneen kontaktin voi koittaa palauttaa alokasluokassa maata tömistelemällä tai käsiä taputtamalla, mutta ylemmissä luokissa näistä avuista täytyy jo luopua. Koiraan koskeminen kesken kisaradan hylkää aina suorituksen.

Maasta istumaan nousu täytyy tapahtua siten, että peppu pysyy maassa. Hypähdys tulkitaan väärin suoritetuksi liikkeeksi.

Haukkuminen katsotaan virheeksi. Yksittäiset haukahdukset laskevat vain ko suorituksen pisteitä, mutta toistuvana vaikuttaa myös kokonaisarvosteluun.

Jippoja ja niksejä sääntöjen sallimissa rajoissa

Ylimääräiset pysähtymiset kesken radan on kiellettyjä, mutta kun koira on istumassa tai makaamassa, voi ohjaaja katsella ympärilleen ja varmistaa radan jatkumissuuntaa. Tuomarilta ei voi enää suullisesti kysyä rataohjeita.

Jos esimerkiksi seuraamisessa koira ohittaa ohjaajan, täytyisi seuraamispaikka pystyä palauttaamaan mahdollisimman pienillä korjauksilla. Tyylikkäin ratkaisu on hidastaa koiran kulkua jotta ohjaaja saa käveltyä koiran kiinni. Koiran voi korjata vasemmalta puolelta seuraamispaikalle. Jos koira sen sijaan kiertää oikealta puolen (ohjaajan takaa), on seuraamisosuus väärin suoritettu.

Alokasluokan helpotetut "laajat
kaarrokset" kulman kävelyssä
ja täyskäännöksessä.

Alokasluokassa mm. täyskäännöksiin ja 360 asteen käännöksiin sallitaan laaja käännös. Käytännössä se tarkoittaa alle metrin halkaisijaltaan olevaa kaarta. Ylempien luokkien osalta säännöissä puhutaan pivot-käännöksistä. Tämä ei viittaa koripallo- tai balettitermeihin jolloin käännös tulisi tehdä joko kantapäiden tai varpaankärkien varassa, vaan "normaali" paikallaan kääntyminen riittää. Oleellista on siis säilyttää jalkapohjiensa alla oleva paikka. 90 asteen käännöksen voi tehdä kahdella "askeleella" jalkoja siirtämällä.

Alokasluokassa askelsiirtymän oikealle ei tarvitse olla kohtisuoraan sivulle, vaan siirtymä etuviistoon riittää.

Jos alokasluokan peruutustehtävässä koira jää istumaan kauaksi ohjaajasta, ei koiraa kannata korjata lähemmäksi. Ylimääräinen ohjaus ja istuminen hylkää tehtävän. Viimeisen eteentulon jälkeen koira saa tulla seuraamispaikkaan kumpaa kautta hyvänsä, mutta koira ei saa istuutua. Siksi liikkeellelähtö kannattaa ennakoida.

Mikäli käyttäytymisruudun ajanotto tulee täyteen ennen kuin toinen suorittava koira on saanut radan päätökseen, on kilpailijalla ruudussa "vapaus". Koiraan saa koskea ja koiraa saa kehua, mutta kehuminen ei saa häiritä radalla suorittavaa koirakkoa.

Parhaan suorituksen voi maksimoida tekemällä radalla mieluummin hitaan ja varman suorituksen. Kiirehtiminen paremman ajan toivossa tuo helposti virhepisteitä. Aika vaikuttaa vain sijoittumiseen; koulutustunnukset ansaitaan pisteiden kautta.